perjantai 1. tammikuuta 2021

Virtuaalinen vuoteni 2020

 Vuosi on jälleen vaihtunut, ja sen kunniaksi ajattelin hieman tiivistää millainen oli harrastusvuoteni 2020 ja pohtia, miltä 2021 tulee näyttämään virtuaalihevostelun osalta.


Aloitetaan vaikka blogista. Tykkään ihan hirveästi blogiin kirjoittamisesta, vaikka se ei tekstimäärissä näykään. Ideoita on enemmän kuin niitä saan toteutetuksi. Vuonna 2020 kirjoitin yhteensä kahdeksan blogipostausta, joka on sentään enemmän kuin vuoden 2019 viisi postausta. Teksteissä tuli esiteltyä hevosia ja talli sekä pohdittua muun muassa kasvatusrotuja ja kokeiltua jotain ihan uutta laukkaurheilun merkeissä.

Vuonna 2021 toivon saavani kirjoitettua enemmän blogitekstejä. Ideoita olisi monia ja bloggerin luonnoksissakin on liian monta puoliksi aloitettua tekstiä. Lisäksi aloitin innolla heinäkuussa miksi ostin tämän hevosen -sarjaa, jota voisi toki jatkaa.


Tallien osalta vuonna 2020 tapahtui sentään jotain. Kesäkuussa esittelin tuoreimman tarinaprojektini, morganhevosia reaaliajankululla kasvattavan Cascade Morgansin. Tallin kolme ensimmäistä kasvattia syntyi keväällä, ja kesän ja syksyn aikana talliin kertyi paljon uusia hevosia. Tammoja laitettiin tiineeksi ja parhaillaan jännitän millaisia varsoja sieltä ilmestyykään tässä kevään aikana! Tämän tallin osalta toivon että sama linja jatkuu myös vuonna 2021, tosin tallin omaan blogiin toivon mukaan saan kirjoiteltua useammin.

Wolf Creek Ranch on ollut jo pidemmän aikaa heitteillä, mutta 2020 toi ulkoasun vaihdon aloituksen ja hevosmäärän karsinnan. Tämän tallin kanssa on vielä ihan hurjasti tekemistä pelkästään ulkoasun vaihdoksen kanssa. Suurin tavoitteeni ranchin osalta vuodelle 2021 on kuitenkin uusien morganlinjojen luominen. Aloitinkin sen viime vuoden puolella tekemällä kasan tuonteja, tästä on hyvä jatkaa. Olen valittanut varmaan jo tarpeeksi usein siitä, kuinka Cascadessa hukutaan Arcadia Morgansin kasvateihin hevosten suvuissa - tämän projektin avulla toivon tekeväni edes omaan käyttööni vierassukuisia hevosia.

Meinasin ensin kirjoittaa että Qismatissa ei tapahtunut oikein mitään, mutta tapahtuihan siellä. Ostin pari uutta hevosta, sain tehtyä kolme kasvattia omaan käyttöön ja kolme muille harrastajille tilausvarsoina. Lisäksi aloitin projektin pitkäsukuisten hevosten isä- ja emälinjojen merkitsemisestä niiden sivuille. Arabien osalta on vähän hiljentänyt menoa tuo AHACn katoaminen, mutta pidetään peukkuja että sekin sieltä vielä nousisi takaisin. En ikinä muista seurata noita jenkkifoorumeja, mutta edellisen lauseen kirjoitettuani päätin mennä katsomaan. Ja olihan siellä loistavia uutisia, AHAC on palannut! Tiedän mitä teenkin Qismatin osalta ainakin alkuvuoden: lisään hevosia tietokantaan ja setvin jo kannassa olevia hevosia ja niiden kisoihin ilmoittamisia.

Rainmaker Miniatures on ja voi hyvin. Tämä talli on minulle sellainen hyvän mielen projekti, jossa voin kasvattaa kasvattamisen ilosta. Ja keräillä nättejä poneja. Vuonna 2020 sain hommattua monta uutta ponia ihan uusista suvuista ja kasvattejakin syntyi 14, joista vain neljä jäi kotiin. Minitallin osalta minulla on ollut pienenä tavoitteena myös kantakirjata koko sakki ja sitä tavoitetta kohti pyritäänkin aina kun vaan muistan osallistua kantakirjatilaisuuteen. Poniktk järjestää ihanasti myös ktk-kelvottomille tilaisuuksia, mikä on nopeuttanut tätä työtä hurjasti. Excel-taulukkoni mukaan 118 ponista (amh ja amshe yhteensä) kirjaamattomia on 53 eli alle puolet poneista!

Feadanin osalta taas hiljainen eteenpäin porskutus jatkuu. Muutamia uusia poneja syntyi ja pari tilausvarsaakin lähti maailmalle. Tämän projektin kanssa voisi panostaa niin paljon enemmänkin, mutta saa nähdä kuinka käy.

Yksityisten osalta sain vihdoinkin julkaistua uuden koontisivun. Hevoset vaihtuvat uuteen ulkoasuun sitä mukaa kun jaksan panostaa, eli hitaasti. Itse hevosten kanssa ei ihmeitä ole tapahtunut, mutta tämän vuoden puolella sen sijaan pitäisi tapahtuakin. Sekä Vilinä että Tuikku ovat menossa KRJ-laatikseen, toivon mukaan alkuvuoden puolella. Sekös vasta jännittääkin sillä niistä tulee ensimmäiset omistuksessani olevat hevoset, jotka menevät johonkin muuhun kuin ARJ-laatikseen. Jännitystä elämään siis.


Yleisesti ottaen toivon, että vuonna 2021 jaksaisin harrastaa enemmän. Morganprojektin myötä olen alkanut löytää taas kirjoittamisen iloa, joka on ollut kadoksissa jo kymmenisen vuotta. Seurailen aina välillä Keskutan tarinatapahtumia ja -talleja ja toivon, että jonain päivänä saisin itsekin luotua tarinahahmon ja lähdettyä näihin mukaan. Foorumiroolipelien kulta-aikoina rakastin erityisesti hahmojen luontia, vaikka ihmishahmoille en niinkään lämmennyt. Niitä aikoja on kuitenkin säännöllisesti ikävä.

Paljon harrastukseni tahtiin vaikuttaa tietysti IRL-elämä. Vuosi 2020 ei ollut kenellekään helppo, mutta omalta osaltani erityisesti loppuvuonna tuntui että kaikki alkaa kaatua päälle. Tilanne työpaikalla on käynyt melko stressaavaksi, mikä tietysti näkyy vapaa-ajallakin. Pidin viime kesänä lomaa vain pari viikkoa, tarkoituksena pitää loput lomat tässä alkuvuodesta, mutta lomautusten takia nekin taisi mennä puihin. Ensimmäistä kahden viikon lomautuspätkää odotankin jo kovasti, että vihdoin saisi kunnolla levätä. Työpäivien jälkeen jaksamista ei todellakaan riitä virtuaalihevosille, ja vapaapäivätkin kuluvat nykyään melkoisessa koomassa. Vaikuttaa myös siltä että ainakaan keväästä ei ole tulossa yhtään sen helpompi, mutta aika näyttää miten tässä käy. Ehkä lomautusviikoilla jaksaisi virtuaaliheppaillakin vähän enemmän.


Hyvää uutta vuotta kuitenkin kaikille! Toivottavasti 2021 on edeltäjäänsä valoisampi.

sunnuntai 15. marraskuuta 2020

Kadonnutta hevosta metsästämässä

Tämä teksti käsittelee kadonneita hevosia tietysti arabien merkeissä, sillä niiden kanssa harrastan eniten vanhoja nimiä ja pitkiä sukuja.


Laiskana ihmisenä merkitsen myös pitkäsukuisten hevosteni sivuille vain kolme polvea sukutaulua. Ihailen aina niitä harrastajia jotka jaksavat kirjata kaiken suvun hevostensa sivuille - näitä näkee paljon suomenhevosilla. Itse en kuitenkaan siihen jaksa ryhtyä.

Sukuja tulee kuitenkin tongittua paljon ja omistan paljon arabeja, joilla on vanhoja nimiä ihan siinä kolmen polven sisälläkin. Joskus lähden myös ihan huvikseni kaivelemaan jonkun hevosen sukua pidemmälle ja ennen kuin huomaankaan, kello on jo vaikka mitä ja olen todella syvällä web archivessa.

Olen kuitenkin pohtinut, että erityisesti arabien kohdalla olisi kiva jos pidemmästä suvusta olisi jotain muutakin merkkiä sivuilla kuin vain se kolme polvea. Yksityisteni kanssa merkkaan isä- ja emälinjat hevonen hevoselta (esimerkki), mutta arabien kanssa olen nyt toistaiseksi päätynyt linkittämään vain sen ns kantahevosen (esimerkki). Linkit ja vanhat sivut ovat kivoja, ja tämä on yleensä hieman nopeampaa kuin alkaa kaivaa ja linkittää monta polvea hevosia. Tavoitteena olisi saada kaikille yli kolmepolvisille hevosille nämä merkinnät.

Pohdin kuitenkin siinä tonkiessani, että kaikille tämä vanhojen hevosten etsiminen ei ole niin tuttua. Minulle se alkaa olla jo oma harrastuksensa, ja mikä onkaan sen hienompaa kuin pitkän kaivamisen tuloksena todella löytyy se toimiva linkki! Ajattelinpa siis kirjoitella pitkästä aikaa blogiin ja kasata pienet ohjeet siitä, miten itse suoritan kadonneiden hevosten metsästystä.


Hevosen suvussa on siis rikkinäinen linkki? Ei hätää, salapoliisityöllä pääsee tuloksiin. Tarvitaan vain kärsivällisyyttä, seikkailuhenkeä, ja pari aputyökalua.


Ensimmäinen ja tärkein aputyökalu on Google.

Helpoimmillaan homma menee näin: Maalaan hevosen nimen sukutaulussa, painan hiiren oikeaa painiketta ja valitsen kohdan "Google-haku". Selain avaa googlehaun ja helpoimmillaan oikea linkki löytyy ihan pelkästään googlettamalla. Google saattaa myös löytää kyseisen hevosen VRL-sivun, ja linkki kuin linkki, joskus sekin on riittävä.

Aina ei kuitenkaan mene näin.

Jos nimi on jotain sellaista, kuten 2000-luvun alkupuolen White Angelit ja Black Boyt, ei pelkkä googlehaku aina riitä. Laittamalla hakutermin " -merkkien väliin, google hakee juuri tietyillä sanoilla. Siinä missä hakemalla sateinen iltapäivä saattaa google löytää wikipediasivun sateesta, "sateinen iltapäivä" löytää sivuja juuri tuolla termillä. Kokeilkaapa vaikka laittaa googleen Dahabu Smooth Criminal ja "Dahabu Smooth Criminal".

Yksi hyvä vinkki on myös googlen hakutulossivun työkalut. "Työkalut" -kohdan kaikki kielet -valikosta voi valita googlen näyttämään vain suomenkielisiä sivuja.


Toinen aputyökalu on VRL. Monesti hevosen VRL-sivun löytää googlettamalla, mutta joskus kannattaa heittää hevosen nimi myös VRL:n rekisterin hakuun. VRL:n kautta saattaa myös löytää hevosen uudet sivut, jos ne on sinne joskus päivitetty. Todella vanhoilta hevosilta sivujen osoite on toki täysin kadonnut myös rekisteristä.


Kolmas on tietenkin Web Archive. Vanhoja sivuja löytää archiven avulla todella paljon.

Jos osoite ei jostain syystä löydy archiven haulla suoraan, kannattaa kokeilla itse tallin sivuja. Jos vaikka tältä sivulta muokkaan hakukentästä pois "oriit/Fateh.htm", on tuloksena tämä sivu. Sieltä kun valitsee linkin "21 captures", pääsee kalenterimuotoiseen näkymään jossa näkyy kaikki ne kerrat kun sivu on tallennettu archiveen. Mitä vanhempi talli tai hevonen, sitä vanhempi vuosiluku kannattaa valita.

No entä jos tiedossa on tallin osoite ja tallin etusivu kyllä löytyy, mutta hevoslistausta ei? Ei hätää! Archivessa voi hakea myös kaikkia tietyltä osoitteelta löytyviä sivuja. Teen sen itse yleensä näin: Tällä sivulla poistan hakukentästä "oriit/Fateh.htm" ja laitan tilalle yleensä ä tai ö, sillä ne eivät tuota tuloksena sivuja. Tuloksena tuli tällainen sivu, ja siellä onkin linkki "Click here to search for all archived pages under http://geocities.com/shebjammin02/." Linkkiä painamalla löytyy kaikki kyseisestä osoitteesta tallennetut sivut, ja tietyn hevosen metsästys voi alkaa.


Mitäs sitten tehdään, jos linkkiä ei ole olemassa eikä googletuskaan auta? Silloin painetaan salapoliisin hattu syvemmälle päähän ja ryhdytään oikein kunnon kaivuutyöhön.

Vaikka googletus ei toisikaan hevosen sivuja valmiina tarjottimella, se tarjoaa yleensä paljon muita vinkkejä. Hevosen muut jälkeläiset ja muut sukulaiset auttavat usein eteenpäin. Muiden jälkeläisten sivuilta saattaa löytyä linkki, jota kokeilemalla web archivesta saattaa löytyä toimiva sivu.

Joskus vaaditaan vielä tiukempaa salapolisiitoimintaa. Selaan itse paljon tallien web archive -sivuja linkkien toivossa. Hevoslistat ja kasvattilistaukset ovat aina selaamisen arvoisia. Lisäksi ei kannata luovuttaa ensimmäisen toimimattoman linkin jälkeen, sillä on paljon hevosia jotka ovat vaihtaneet omistajaa kerran tai kaksi. Vaikka yhden tallin linkki ei löytäisi archivesta mitään, toisen tallin linkki saattaakin löytää.

 

Geocitiesin sivuja hakiessa kannattaa muistaa tietyt sivut, jotka tallensivat geocitiesin sivuja. Kannattaa siis joskus kokeilla muuttaa geocitiesin osoite muotoon oocities.org tai geocities.ws. Google toki löytää nämä versiot monesti, mutta kannattaa silti kokeilla.


Tässä hommassa jos jossain oppii, että sukutauluihin kannattaa merkitä myös ne toimimattomat linkit. Joku saattaa niiden avulla löytää jotain hyödyllistä. Jossain vaiheessa oli trendi jättää toimimaton linkki merkitsemättä jonkinlaisen "kadonnut" -merkinnän kera ja tein tätä itsekin. Nyt kun olen enemmän päässyt sisälle kadonneiden hevosten metsästykseen, olen alkanut jättää myös toimimattomat linkit näkyviin.

sunnuntai 27. syyskuuta 2020

Reaalitallin sudenkuopat

 Ihan vaivihkaa tuli vuosi täyteen Cascade Morgansin kanssa, sillä tallin ensimmäiset tiedostot on luotu heinäkuussa 2019. Tallihan oli todella pitkään "yleisöltä piilossa" ja onhan se edelleen keskeneräinen. Takana on kuitenkin jo vuosi harrastusta reaalitahtiin ja ongelmakohdat alkavat olla selvillä.

Tallia perustaessa ajattelin, että oma kärsimättömyyteni tulisi olemaan suurempi ongelma kuin se sitten onkaan. Elämäni on jo pitkään ollut sellaista, ettei aika ja jaksaminen riitä virtuaalihevosille samalla lailla kuin opiskeluaikoina. Siihen nähden reaalitahtiin liikkuva talli on ollut aivan mahtava idea! Saatan huomata miettiväni että voi hitsi kun tuollakaan varsalla ei ole ikuisuuteen tehty mitään kunnes tajuan, että aikaa on mennyt vain kuukausi ja varsakin on vasta kolmen kuukauden ikäinen. Välillä tunnen oloni kärsimättömäksi mutta se unohtuu pian, kun reaalielämä vie mennessään enkä ehdi edes ajatella morganeita.

Tietynlainen joustavuus reaaliajankulun kanssa toki puuttuu verrattuna ns tavallisiin virtuaalitalleihin, jossa voi olla aina kesä. Sain pari päivää sitten hirvittävän inspiraation alkaa väsätä varsakurssia kunnes tajusin, että kohtahan on lokakuu. Kiirettä pitäen tässä toki saisi kurssin aikaan marraskuulle, mutta siinä vaiheessa on jo kovin talvista. Inspiraatio lähti juuri kauniista syyskeleistä, joten lumiset maisemat eivät vielä houkuta. No, jos sitten vaikka ensi vuonna olisi ajoissa.

 

Tällä hetkellä suurimmaksi ongelmaksi on noussut hevosten ostaminen muilta. Tammoille olen löytänyt melko hyvin oreja, joiden omistajia ei haittaa odotella varsan sivuja pitkään. Ongelmat alkavatkin siinä vaiheessa, kun haluaisin ostaa kasvatin joltakulta muulta.

Ensimmäinen kasvattini saavuttaa kohta kuuden kuukauden iän ja tulee näin ollen vieroitusikään ja myyntiin. Realistisesti siis jos haluaisin ostaa varsan joltakulta muulta harrastajalta, sen tulisi olla syntynyt aikaisintaan keväällä. Mutta kuka sellaisia muka myy? Nehän ovat menneet kaupaksi jo aikapäiviä sitten. En myöskään viitsi mennä kyselemään varsoista että hei kiva heppa, voiko sen syntymäpäivää aikaistaa puolella vuodella?

Tilausvarsa voisi olla vaihtoehto, mutta toisaalta tässä on kyse tarinaprojektista. Haluan ensisijaisesti hevosia joilla on jotain tarinaa. Lisäksi morganien suvut ovat niin sisäsiittoisia, että vielä en ole törmännyt sellaisiin hevosiin joista olisi ihan pakko saada varsa talliin (oikeasti, joka hiton pitkä suku on täynnä arcadia-hevosia).

Pitkään pohdittuani päädyin nyt tällaiseen ratkaisuun: Hevosen syntymäpäivä on mitä on, säätelen ikääntymistä miten sattuu siihen asti että hevonen on "virallisesti" tallissa ja siitä jatketaan reaalisti. Esimerkkinä juuri ostamani, tämän postauksen kirjoitushetkellä vielä sivuton varsa. Se on syntynyt syyskuun alussa, mutta taiteilen sen ikääntymisen kanssa niin että se on talliin tullessa kolmen vuoden ikäinen ja siitä jatketaan reaalisti.


Morganien suvuista avauduinkin jo riittävästi aikaisemmin. Tässä postauksessa pohdin, ottaisiko Wolf Creekiin morganeja ja jalostelisi itse arcadiavapaita pitkiä sukuja. Tartuinkin lopulta tuumasta toimeen ja toin jo ranchille tuontisukuisia morganeja (sekä kaivoin pari vanhasukuista pölykasan alta). Vielä on paljon tehtävää, mutta kevääseen on onneksi vielä aikaa ja silloin pitäisi saada pitkäsukuinen tamma astutettua. 

Sopivansukuisten orien löytymisongelmien vuoksi olenkin jo tehnyt ratkaisuja. Päätän keväällä mitkä tammat astutetaan ja alan etsiä oreja. Tarinasisällössä kaikki suunnitellut tammat ovat tiineenä vaikka itse oria ei olisi vielä löytynyt. Tämä antaa hieman pelivaraa noiden vaikeasukuisten kanssa ja näin toimin itse asiassa parhaillaan kahden tamman kanssa. Ja kuten sanottu, tässä on vielä ruhtinaallisesti aikaa kasvatella itse puolisot tammoille ennen ensi kevään varsomisia.


Ongelmia huomasin myös siinä, kun päätin alkaa osallistua näyttelyihin. NJ on melko tunnettu siitä että tulokset näyttelyistä tulevat "sitten joskus", harvemmin ainakaan näyttelypäivänä. Joskus olisi kiva pystyä kirjoittamaan tapahtumasta päiväkirjamerkintä juuri sinä päivänä, mutta onneksi bloggerin kanssakin pystyy säätämään postausten julkaisupäivämääriä.

tiistai 22. syyskuuta 2020

Laukkaurheilu - tulipahan kokeiltua

 En edes muista enää mistä se lähti, mutta pari kuukautta sitten sain vihdoinkin innostuksen ihan oikeasti kokeilla laukkaurheilua. Olen toki omistanut muutamia laukkahevosia jo vuosikaudet, mutta ei niiden kanssa ole aiemmin tullut ihan tosissaan kilpailtua yleisen laiskuuteni vuoksi. Laiskalle kisaajalle Laukkajaoksen systeemi osoittautuikin unelmaksi.

Laukkaurheiluun oli kohtuu helppo päästä mukaan. Tunnukset minulla olikin jo luotuna (en edes muista miksi) joten ei muuta kuin sääntöjä lukemaan. Hevostuontityökalun avulla hevosia oli helppo luoda ja pian löytämästäni adoptiokeskuksesta niitä sai helposti napsittua lisää. Kisaosallistuminenkin oli ihanan helppoa, rastia ruutuun vaan ja osallistumiset oli hoidettu.

Pari kuukautta tulikin harrastettua virtuaalihevosia tosi ahkerasti, kun laukkahommia piti hoitaa päivittäin. Pyörittelin jo kovasti itse tallia ajatuksenani tehdä jäissä olevalle Rainsong Racingille laukkaosasto. Sivujen teko jäi kuitenkin pian kesken sillä eihän laukkahevonen sivuja välttämättä tarvitse, kun kaikki löytyy laukkaurheilukeskuksen sivuilta hevosen profiilista. Nopeasti laajensin myös muihin rotuihin, alussa minulla oli vain täysiverisiä mutta pian haalin jo pienen lauman vitosryhmäläisiä sekä pari arabia. Poneja tuli myös hommattua ajatuksella siirtää ne myöhemmin Feadaniin, toki ponilaukkojen vähyys oli yksi syy siihen miksi kisaikäisiä tuli adoptiokeskuksesta napattua vain muutama.

Kokeilussa oli paljon hyvää. Löysin laukkaurheilusta heti sen, mistä kovasti pidin ravipuolellakin - suurkilpailut ja niihin valmistavat lähdöt. Ravipuolella ehdoton suosikkini oli Nordic Dream Meeting ja tagien kautta löytyykin seurantaani vuoden 2011 NDM-lähdöistä. Siinä on ihan oma tunnelmansa, kun hevoset kilpailevat ensin osalähdöissä ja saa jännätä kuka pääsee jatkoon. Paljon samaa löytyikin laukkapuolen suurlähdöistä preppeineen ja niistä tykkäsinkin kovasti. Plussaa myös siitä että tulokset tulivat kohtalaisen ajallaan, pahimmat mitä itse näin olivat korkeintaan parin päivän viiveitä. Ravipuolella tuloksia odoteltiin kuukausikaupalla ja se olikin yksi iso syy, miksi ravipuoli on osaltani jäänyt taakse.

Laukkoihin oli helppo päästä mukaan, kun kaikki on automatisoitua ja löytyy yksiltä sivuilta. Hevosten myynti ja jalostus on niin ikään tehty helpoksi. Yhteisöllisyyttä jäin kyllä kaipaamaan, sillä laukkaharrastajat ilmeisesti kokoontuvat vain chatissa eikä esimerkiksi Keskustassa puhuta laukoista käytännössä ollenkaan. En ole itse erityisemmin chatien fani joten en koskaan nokkaani pistänyt laukkachatin puolelle.


No entäs se otsikko, tulipahan kokeiltua? Niin, en usko että laukkaharrastukseni tulee kaikesta huolimatta jatkumaan. Paljon oli hyvää, mutta huonoakin löytyi. 

Yksi iso ongelma, mikä minulla on ravipuolen kanssa ollut, on menestymisen vaikeus. Laukkapuolella se on vielä vaikeampaa, sillä kaikki on arvonnan käsissä ja hyvällä laukkahevosellahan on mahdollisimman vähän startteja ja mahdollisimman paljon sijoituksia. Tykkäisin itse harrastaa niin ravi- kuin laukkapuoltakin vain muutaman hevosen voimin, mutta tällainen systeemi tekee siitä käytännössä mahdotonta. Myönnän ihan suoraan että minulla ei riitä motivaatio siihen, jos hevoseni ei ollenkaan menesty. Saisihan siitä toki jonkin verran tarinan juurta, että omistaisi ravisuokin tai laukkatäykkärin joka ei vain pärjää ja sitten siitä tehdään ratsu. Jos tarkoituksena on kuitenkin pitää pientä tallia, niin ei tästä vaan tule enää mitään.

Motivaationpuute tässä taitaakin olla se suurin syy, miksi en ainakaan toistaiseksi usko jatkavani laukkojen parissa. Hevoseni pärjäsivät ihan kohtalaisesti ja varsinkin vitosryhmäläisille tuli pientä menestystä, mutta täysiverisillä meni sitäkin heikommin. Breeder's Cup oli kyllä kaiken huipennus, kun kahdeksasta hevosesta kolme tuli luokassaan toiseksi viimeiseksi, loput viimeiseksi. Ei erityisemmin kannusta jatkamaan.


Jäi laukkakokeilusta sentään jotain käteen, nimittäin kivoja poneja Feadaniin. Vitosryhmäläisistä siirrän kivat hevoset Wolf Creekiin, muut jäävät todennäköisesti vain leijumaan. Ehkä vielä joskus innostun jatkamaan laukkapuolella, mutta nyt mennään näin.


P.S. Bloggerin uusi käyttöpuoli on aivan kauhea. Onneksi ei sentään niin kauhea, että kokonaan veisi bloginkirjoitusinnon.

torstai 20. elokuuta 2020

Morganien sukujen tuska

Näin lomalla on tullut pyörittyä milloin minkäkin pikseliponiprojektin kanssa ja nyt alan valua taas morgantallin puoleen. Aika lailla kuukausi on taas mennyt edellisestä päiväkirjatekstistä ja tuntuu siltä että inspiraatio alkaa taas nousta. Tällä kertaa aloitin kuitenkin pyörittelemällä hevosia.

Kaksi tammaa on edelleen puolisoa vailla. Tiesinhän minä tätä projektia aloittaessani, että pelaan harvinaisen rodun kanssa, mutta en ihan oikeasti odottanut tätä. En ole aikaisemmin juurikaan kiinnittänyt morganeihin ja niiden sukuihin huomiota, vaikka muutamia olen aiemmin omistanutkin. Niinpä morganien sukutilanne on ollut melkoinen järkytys nyt, kun ihan tosissani olen perehtynyt asiaan. Suvut ovat suorastaan järkyttävän ahtaita ja sisäsiittoisia siihen nähden, millainen virtuaalihistoria morganilla on takanaan.

Pieni disclaimer tähän väliin. Kirjoitan tätä jokseenkin ulkopuolisen näkökulmasta ja myönnän, etten ole ihan täysin perillä siitä millainen morganien tila on vuosikaudet ollut. Lunttasin hieman faktaa virtuaaliwikistä, mutta huomattavan suuri osa tässä on silti omaa näkökulmaa.

Ihan virtuaaliharrastukseni alkuajoilta muistan, että ainakin minusta tuntui siltä että morgan on iso hitti. Oli morganrekisteri, monella tallilla oli morganeja... Jopa minä hommasin oman morganin, myöhemmin Jasnylle päätyneen Winterhill's Calgaryn. Morganit eivät kuitenkaan olleet minun juttuni (eivät oikeastaan ennen Cascadea) joten vaikka niitä muutamia yksilöitä omistinkin, ei niillä juuri tullut tehtyä mitään. Olikohan muillakin sama tilanne morganien suhteen?

Morgankasvattajia muistan niiltä ajoilta Magnetic Morgans & Morabsin, Winterhill Studin, Majestic's Sport Horsesin, Mustangtallin, silloisen kaverini pitämän Liberty Studin sekä tietysti Ionicin. Uudempia nimiä tulee mieleen näiden lisäksi Arcadia ja Ashburn, ainakin niitä näille päiville säästyneitä.

Siihen nähden kuinka paljon morganeita on virtuaalimaailmassa kasvatettu ja omistettu, niiden suvut ovat aika järkyttävää katsottavaa. Suvuissa jyrää lähinnä Arcadian kasvatit joita ei tunnu pääsevän pakoon millään, sekä muutama muu tietty kantahevonen. Calgary on jättänyt pari tehokkaasti lisääntyvää jälkeläistä joten vanhempaa nimikantaa näkyy lähinnä sen kautta. Muuten näitä vanhempia kasvattajanimiä ei juurikaan suvuissa pyöri.

Olen tässä pari kertaa harkinnut ottavani Wolf Creekiin ison kasan tuonteja ja jalostavani itse Cascaden tammoille puolisot. Ihan täysin tosissani en ajatuksen kanssa ole vielä ollut, mutta kohta on varmaan pakko. Onneksi sentään Hazard on lisännyt morganlaumaansa myös evm-sukuisista ja iloisena lisänä on maisemiin palannut Ljóma, jonka morganlauma näyttää vain kasvavan. Jos kohta saataisiin vähän uutta verta morganeihinkin.

Eihän se ole yhtään vaikea toisaalta arvata, kuinka tähän on päädytty. Morganit ovat olleet aikoinaan jonkinasteinen hitti, mutta kukaan ei ole kasvattanut niitä täysin tosissaan. Niin tosissaan, että vanhat suvut olisivat säilyneet monipuolisesti tähänkin päivään.

Tämä aihe on minulle melko läheinen arabien kautta. Arabien kulta-ajasta on jo kymmenen irl-vuotta ja niiden kasvattajien määrä romahti todella rajusti yhdessä vaiheessa. Sitä edelsi kaiken lisäksi verilinjabuumi, kaikki haalivat lähinnä egyptiläisiä ja puolalaisia talleihinsa eikä domesticeille tuntunut löytyvän jalansijaa. Muutama kasvattaja kyllä minun lisäkseni tunnisti domesticien arvon, mutta vuosien kuluessa suurin osa tästä vanhasta sakista on pudonnut kelkasta. Huomaan aika usein miettiväni että missähän arabien kanssa nyt mentäisiin, ellen olisi täysin tarkoituksella haalinut talliini mahdollisimman paljon vanhasukuisia domesticeja. Olisiko arabeillakin ollut morganin kohtalo?

torstai 6. elokuuta 2020

Kasvatusrotupohdintaa

Wolf Creek Ranchissa on ollut ulkoasunvaihdos meneillään jo tovin ja tulee varmaan jatkumaan monta vuotta. Ulkoasunvaihdoksen aloituksen myötä tein vähän suurempaa hevoskarsintaa ja vaikka olen vain tarjonnut hevosia ostotopiin, niitä on mennyt kaupaksi jo kiitettävän paljon. Jos joku blogin lukija haluaa kurkata tarjontaa, myytävien lista löytyy täältä.

Myytävien hevosten listaa kasatessa tallin rotuvalikoima karsiutui melko rajusti. Tämänhetkinen rotuvalikoima löytyy uuden ulkoasun myötä asukkaat-sivulta, ja käsittää vain kymmenen rotua. Jako askellaji- ja westernhevosten välillä on karkeasti puolet ja puolet.

Silti huomaan vähän väliä miettiväni, että jos vähentäisi vieläkin. Erityisesti huomaan kiinnostukseni askellajirotuja kohtaan tippuneen, vaikka hevoseni eivät kilpaile eli painotuksella ei pitäisi olla mitään merkitystä.

Yhtenä ehkä yllättävimmistä pudotuspohdinnoistani kohdistuu saddlebrediin. Jos ihan rehellisiä ollaan, suurin syy saddlebredien omistamiseen on minun kohdallani Hawa Gaited Horsesin ja Jasnyn vaikutus. Rotu ei itsestään varmaan koskaan olisi juuri kiehtonut, ellei Jasny olisi ollut niin tehokkaasti tyrkyttämässä kasvattejaan minulle. Niinpä nyt Hawan poistuttua keskuudestamme, on myös minun saddlebredintoni poistunut samaa tietä. Rotu oli kuitenkin niitä ensimmäisiä joiden varaan koko talli on rakennettu, joten siinä ehkä suurin syy, miksi epäröin rodun poistoa.

Toisaalta samaan aikaan houkuttelisi hankkia vaikka mitä uusia rotuja. Pasot ovat pitkään olleet hankintalistalla ja barokkirotuja olen aina halunnut kasvattaa. Puhumattakaan muista  roduista.

Myös Feadan on vähän jäänyt, vaikka intoa poneillekin olisi. Ei kuitenkaan niin paljoa, että jotain saisi aikaan. Toisaalta en jaksa nykyään stressata yhtään siitä, että tallit vaan seisoo eikä mitään tapahdu. Aikaa ja jaksamista virtuaalihevostelulle on nykyään niin vähän, että teen ihan suosiolla sitä mitä huvittaa ja loput saa vain odotella.

Menin tosin uhoamaan, että VAHY ainakin valmistuisi lomani aikana. Saas nähdä, nimittäin olen tässä kovaa vauhtia puuhannut ihan uutta talliprojektia. Koskahan sitä oppisi ettei uutta kannata rakentaa, kun vanhatkin kaipaisivat korjausta.

sunnuntai 12. heinäkuuta 2020

Miksi ostin tämän hevosen? #1

Törmäsin jokin aika sitten Taciturnin virtuaaliblogiin ja erityisestä tämä mainio postaus jäi kummittelemaan mielessäni: Miksi ostin juuri tämän hevosen #1. Niinpä päätin törkeästi kopioida idean ja toteuttaa sen omilla hevosillani. Aivan mahtava idea!

Päätin valita tähän postaukseen kymmenen hevosta ja vähintään yhden joka (aktiivisesta) tallista sekä yksityisistä. Hevoset valitsin ihan arpomalla.



al Qismat Arabians - ox-o. Provans

Tuurilla osui ekalla kerralla oikeasti muualta ostettuun hevoseen! Provans on evm-sukuinen venäläisori, jonka ostin Najyasta yhdessä kolmen evm-tamman kanssa. Qismatin venäläiskanta on aina ollut tosi onneton ja ennen Provansia meillä oli vain yksi evm-ori. Toiselle orille oli siis tarve! En nyt muista mikä juuri Provansissa iski silloin, ehkä se oli vaan sopiva.


Cascade Morgans - mrg-t. Red Hot Mary

Tämä talli oli vielä hyvin alkutekijöissään, kun laitoin Keskustaan ostoilmoituksen morganeista. Yersinio vastasikin lähes saman tien, että vei juuri pari tammaa Alegreen - Maryn ja sen emän. Olin toki tammat jo nähnyt aiemminkin, mutta silloin olin vielä elätellyt jotain ihme haaveita siitä että talliin tulee vain western- ja yleispainotteisia morganeja. Pian toki huomasin että morgan kuin morgan on jo melkoinen löytö, joten hain molemmat tammat meille.  


 Feadan Ponies - she-o. Little Big Hero

Tämän evm-orin ostin kolme vuotta sitten. Feadan oli silloin aika alkutekijöissään ja olin jo ennen tallin perustamista ostanut lauman evm-shettistammoja Alegresta. Muistan että sopivaa shettisoria olin hakenut jo pidempään ja Heron löytäminen tuntuikin aika onnenpotkulta.


Rainmaker Miniatures - amh-t. Hide And Seek

Tämä vaatikin useamman arvontakerran, että arpa osui oikeasti ostettuun poniin. Tämän tamman ostin Alegresta muutaman muun kera. Alun perin tamma on peräisin HM:n jonkin aikaa pyörineestä Marshmallow Miniaturesista. Tämän ponin ostoon ei oikeastaan tarvittu muuta kuin se, että se oli myynnissä oleva mini. Ja tamma. Ostan käytännössä kaikki vastaan tulevat minit, erityisesti tammat. Sitä se keräilyongelma teettää.


Wolf Creek Ranch - sdb-o. HWA Jewel Gangster

Tämä ori tuli minulle käytännössä Jasnyn tuputtamana - kuten suurin osa omistamistani Hawan kasvateista. Eipä siinä, kivasukuinen yksipolvinen ori joka oli jo valmiiksi kisannut joten mikäpä siinä sellaista hevosta ostaessa.


Yksityiset - sh-o. Kaiholehdon Shamaani

Jälleen kerran muistutus itselle - oliskohan jo aika saada se yksityisten kasaussivu valmiiksi...
Eksyn välillä selaamaan myytäviä suokkeja ja joskus käy näin. Katselin Shakkia aika pitkään ja kun se ei mennyt kaupaksi, uskaltauduin tekemään tarjouksen. Kivasukuinen kisattu ori ja joku siinä vaan inspiroi välittömästi.


al Qismat Arabians - ox-t. Ewia Wid

Widin tyhjennysmyyntiin oli hankala päästä käsiksi, mutta onnistuin kuin onnistuinkin haalimaan sieltä muutaman upean hevosen! Kolmepolvinen ppa-tamma Ewia on yksi niistä. Melkein jo pelkästään widiläisyys riittää syyksi, mutta sukukin on varsin kiva. Lisäksi onnistuin nappaamaan myös tamman emän, Dahabu Ewan.


Cascade Morgans - mrg-o. Glamglare Jeremy Rocket

Jeremyn ostin jo Wolf Creekiin aikoinaan Alegresta. Hieno kivasukuinen valmiiksi kisattu ori, miksipä sellaista ei ostaisi? Cascadea suunnitellessa päädyin hyvin pian siihen että Jeremy muuttaisi sinne ja siitä onkin tullut jo vallan mainio tarinahevonen! WRJ-laatis kutsuu hyvin pian ja heitinpä orin tuossa huvikseni WRJ:n Summer Champions -kisaankin. Ja miten siellä sitten kävikään - Jeremy nappasi reiningfinaalista voiton ja tittelin WRJ Summer Champions 2020 Reining 1st! Tästä hevosesta voin olla jo vähän ylpeä.


Feadan Ponies - wA-o. Dawnbreaker

Daren ostin Daelwynin lopetusmyynnistä muutaman muun welshin kanssa. Tämä ori oli oikestaan pakko saada, sillä olin jo vähän silmäillyt sen poikaa mahdollisena puolisona tammalleni Hafwenille. Feadan on ollut vähän horroksessa viime aikoina joten sekään asia ei sitten vielä edennyt minnekään, mutta ehkä vielä joskus...


Rainmaker Miniatures - amh-t. Daisy May

Minitallin osalta näitä on varmaan vähän tylsä lukea, mutta tämän kanssa oli sama juttu kuin edellisenkin: myynnissä oleva mini(tamma). Tämän ostin eräästä tyhjennysmyynnistä muutaman muun tamman kanssa ja aika kiva siitä on tullutkin.



Siinä on nyt kymmenen hevosen miksi tämänkin ostin -pohdinta. Tätä oli tosi kiva tehdä, täytyy jatkaa jossain vaiheessa! Pelkästään Qismatista ja Wolf Creekistä saisi varmaan monta kivaa tarinaa aikaiseksi.