torstai 4. toukokuuta 2017

Arabianhevonen ja kouluratsastus

Kasaillessani edellisessä postauksessa mainitsemani "arabi-infon" käyttöosiota olen googlaillut monenmoisia asioita. Siinä googlaillessani päädyin lukemaan Dressage Todayn vuodelta 2014 olevaa juttua nimeltä Here Come the Arabians. Jutussa kerrotaan kuinka arabianhevoset ovat alkaneet tehdä tuloa koulukentille jopa vaativissa luokissa.

Virtuaalimaailmassa on vuosien kuluessa puhuttu paljon hevosten koulutustasoista ja niiden realistisuudesta. Arabianhevonen ei ole välttynyt tältä, vaan rotua on pitkään kritisoitu ja joissain tapauksessa jopa kartettu epärealististen koulutustasojen vuoksi. Myös reaalimaailmassa on ollut - ja on yhä edelleen - valloilla ajatus siitä ettei arabianhevosesta ole vakavasti otettavaksi kilpahevoseksi.

Arabilla on maine tietynlaisena kiiltokuvahevosena josta ei ole kuin näyttelyihin. Vuosia arabianhevosia onkin 'suurissa piireissä' jalostettu lähinnä näyttelykäyttöön. Tosissaan kilpailevilla ratsastajilla ei ole ollut kiinnostusta arabeja kohtaan, eikä arabikasvattajilla todellista kiinnostusta kilparatsastusta kohtaan. Kuten Here Come the Arabians -jutussa sanotaankin, “One of the biggest limitations of the Arabian sport horse is the trainer." Arabi on rotuna oppivainen ja nykyään arabeja on jalostettu sporttisemmiksi juurikin kilparatsastus mielessä.


Ylläolevalla videolla arabiruuna EA Cygnus, joka suoritti elämänsä aikana 75 Grand Prix luokkaa hyväksytysti. 

Nykytilanteen valossa on siis täysin realistista, että virtuaalimaailmassakin arabit kilpailevat vaativaa koulua jopa sinne GP-luokkiin saakka. Hyvä on tietysti muistaa ettei joka ikisestä hevosesta ole GP-luokkiin ja mikäli haluaa noudattaa erittäin realistista linjaa, GP-arabilla tulisi olla kohtalaisen sporttisen arabin kuvat. GP-arabin ei silti tarvitse näyttää puoliveriseltä, kuten arabiori Zonyx todistaa. Tämän postauksen kirjoitushetkellä Zonyx kilpailee IntI-tasolla ja orin kilpailutaso näyttäisi olevan nousussa - tiedä vaikka tämä hevonen nähtäisiin myöskin siellä GP-luokissa! (Zonyx on muuten hyväksytty trakehnerin ja tanskanpuoliverisen jalostukseen eli ei mikään turha arabi kyseessä.)

Kirjoitin aiemmassa kappaleessa, että realistisuuden nimissä jokainen arabi ei voi olla GP-arabi. Toisaalta taas, miksi ei? Totuushan on se, että reaalimaailmassa vain kourallinen hevosia on GP-tason hevosia oli rotu mikä tahansa. Pätee myös puoliverisiin. Virtuaalimaailmassa ei ole kuitenkaan koskaan nostettu ongelmaksi sitä, että puoliveritalli olisi täynnä GP- tai 160cm-luokkien hevosia. Todellisuushan on se, että myös niissä puoliverisissä suurin osa hevosista on tasoa harrasteratsu ja vain kourallinen pääsee korkeisiin luokkiin. Puoliverisiä on kuitenkin niin paljon, että se kourallinen tuntuu saavilliselta.


Tämän postauksen punainen lanka katosi jo aikaa sitten uppouduttuani uudestaan googlen ihmeelliseen maailmaan. Lähdin kuitenkin kirjoittamaan tätä sillä ajatuksella, että se on ihan ok että tallissa on myös vaativaa kisaavia kouluarabeja. Se on myös ihan ok, että tallissa on niitä GP-arabeja. 

sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Ai niin joku blogi

Hengissä ollaan, vaikka blogin (ja tallien...) perusteella ei siltä vaikutakaan!

Kirjoittelin tuossa aiemmin fooruminvaihdoksen jäljiltä omia tuntemuksiani Keskustasta ja sen vaikutuksesta harrastukseeni. Pelkäsin jo pahinta, mutta onneksi mielenkiintoni on edes joten kuten jaksanut pysytellä harrastamisessa uudesta foorumista huolimatta. Hieman olen jo alkanut sopeutua Keskustan käyttöön, mutta pakko myöntää että edelleen inhoan kyseistä foorumia suunnattomasti. Se on minun mielestäni epämiellyttävä käytettävä enkä erityisesti nauti siitä, että sivunpäivitysnappia saa hakata nyrkki pohjassa jos johonkin viestiin haluaisi vastata. Toisaalta topicien seuraamissysteemi on varsin kätevä, joten jotain hyvää on sentään olemassa.


Näin yleisesti ottaen harrasteluni on jatkunut varsin epäaktiivisena. Olen taas ollut muutaman kuukauden töissä tuurailemassa vakituisten talvilomia ja kesäkauden eli kesätöiden alku lähestyy kovaa vauhtia. Jaksamista virtuaalitouhuille löytyy siis lähinnä vapaapäivinä, jos silloinkaan. En kuitenkaan edelleenkään ota mitään stressiä tämän harrastuksen takia eikä se minua haittaa, vaikka tallit seisoisivat vuodenkin koskematta.

Pientä katsausta voisi silti tehdä siihen, mitä tallien suhteen on menossa. Viimeksi kirjoittelin kattavaa kuulumispostausta lähes tasan vuosi sitten, joten eiköhän ole ihan hyvä aika näpytellä tämä nyt alta pois.


Aloitetaan samasta mistä viimeksikin, eli al Qismat Arabiansista. Sama meno jatkuu, eli hevosia kertyy satunnaisesti ja ulkoasun vaihdos on edelleen kesken. Qismatin omaa blogia on tullut päiviteltyä satunnaisesti, mutta olen kyllä harkinnut sen yhdistämistä tämän blogin kanssa. Miksi pitäisin tallille omaa blogia, kun ei tämänkään pito suju sen aktiivisemmin...

Viime kesänä vielä aikana hevostalli.net pistin pystyyn suuren EJ-topikin. Sieltä tallin hevosmäärään tuli reilusti lisäystä ja riittipä kasvatteja jopa myyntiin asti. Kotiin jääneistä innostuin niin paljon, että tein niistä oikein oman esittelypostauksen jonka voi lukea täältä.

Qismat on tällä hetkellä horroksessa, niin kuin muukin arabiväki. Arabit eivät kuitenkaan ole jääneet taka-alalle, sillä yksi tämän hetken menossa olevista projekteistani on eräänlaisen arabi-infon kasaaminen. Teen hommaa täysin yksin joten meno on hidasta, mutta eiköhän tästä joskus valmista saada!


Wolf Creek Ranch horrostaa tällä hetkellä, vaikka westernporukka on alkanut osoittaa huimasti elon merkkejä. Yhdessä vaiheessa haalin Alegresta niin paljon hevosia, että hevoslistaukset alkoivat käydä ehdottomasti liian pitkiksi. Niinpä olin reipas ja matkin minitallin listausta, muuttaen hevoslistaukset roduittain omiin tabeihin. Tällä pärjää taas pitkälle! Rotuvalikoimasta on nostettava esille mangalarga, joita sain vihdoin ja viimein kunnolla talliin! Ensimmäisen mangalargani ostin jo Tijuanan aikoina juurikin Tijuanalta, mutta en sitten koskaan saanut aikaan ja Tijuanan lopettamisen myötä mangalargojen hankkiminenkin jäi sitten kokonaan. Nyt niitä kuitenkin on, pieni lauma evm-hevosia ja tuo yksi Tijuanan kasvatti!

Toivon kovasti että westernporukan elon merkit tarttuvat myös minuun. Haluaisin kovasti olla innostuneempi Wolf Creekistä, mutta tällä hetkellä motivaatiota ei sitten millään riitä kyseiseen talliin saakka.


Rainmaker Miniatures on myös pidemmällä hiljaiselolla. Suunnitelmia on kyllä kovasti ja erään tuontimyynnin avulla amerikanshettismäärääkin saatiin lisättyä, mutta toistaiseksi talli saa kerätä pölyä ja odottaa että innostun taas mineistä. Siihenhän ei tunnetusti vaadita muuta kuin se, että tylsänä hetkenä eksyn selailemaan ponejani.


Ravurit ja yksityiset ovat niin pölyssä, että niitä ei kannata edes mainita. Tiedän että varsinkin ravureiden suhteen täytyisi tehdä jotain päätöksiä, mutta toistaiseksi en vain ole pystynyt siihen. Haluan vahvasti uskoa että ravuri-innostus vielä palaa, sillä juuri ravureiden parista minulla on huimasti kivoja muistoja.


Myös uusi projekti on kohonnut jaloilleen, ponitalli nimeltään Feadan Ponies. Talli on tavallaan jo julkistettu sillä olenhan suoraan sinne jo ponejakin ostellut, mutta se on silti vielä niin kesken että teen sille ihan kunnon esittelypostauksen kunhan tulee kunnolla valmista.


Myös ARJ osoittaa jälleen elon merkkejä. ARJ laatuarvostelu palasi pitkän kuolleisuuden jälkeen takaisin minun ja Jasnyn hoidettavaksi. En ole tästä mitenkään innostunut sillä en haluaisi tässä tilanteessa näin paljon vastuuta jostain hoidettavakseni, mutta ei laatista voi täysin toimimattomaksikaan jättää. Aiheesta enemmän Keskustan topassa täällä.

Askellajipiireissä on viime aikoina ollut aika hiljaista, mikä sopii myös minulle. Jaoksen ja varsinkin sen blogin suhteen on suuria suunnitelmia, olisipa yhtä paljon aikaa ja jaksamista. Olen hieman pyöritellyt mielessä postausta aiheesta askellajiratsastus ja sen tilanne virtuaalimaailmassa, mutta sitä matopurkkia en ole vielä valmis avaamaan. Eiköhän senkin aika tässä tule ja ehkä samalla nähdään mihin suuntaan tilanne on viidessä vuodessa edennyt.


Että sellaista! Elossa siis ollaan ja tilausvarsakauppakin käy edes jonkun verran. Minun hevosistahan saa aina tilareita joten ei muuta kuin sähköpostia kouraan jos jokin kiinnostaa! Sen verran voisin tosin vinkata että mikäli tahdot varsasi nopeasti niin älä hyvä ihminen pyydä nimiehdotuksia! Minulla on tarpeeksi vaikeuksia keksiä omille hevosilleni fiksuja ja kivoja nimiä, joten en tiedä mitään kauheampaa kuin kanssaharrastajat ison tilausvarsalistan kanssa ja viimeisenä se kammottava lause: "nimiehdotukset olis kivoja :)".

(Ei tarvitse ottaa liian tosissaan, kyllä niitä nimiehdotuksia saa pyytää ja niitä parhaani mukaan kehitänkin mutta silti vihaan sitä hommaa yli kaiken!)

perjantai 28. lokakuuta 2016

Minitallin halloweenvarsoja kotia vailla

Rainmakerissa on päätetty innostua lähestyvästä halloweenista oikein kunnolla tänä vuonna. Saimme aivan upean halloweenteemaisen ulkoasun, joka vaihtui sivuille jo alkuviikosta. Hienoa teemaa juhlistaakseni päätin tekaista muutamia halloweenteemaisia varsoja, jotka ovat nyt kotia vailla! Kodittomista löytyy neljän minin lisäksi myös yksi shettis. Lisäksi kaupan on yksi palautunut viime vuoden poni, joka on jo rekisterissäkin.

Nämä lähtevät oikein mielellään pihankoristeeksi, en vaadi minkäänlaista aktiivisuutta. Arvostan toki jalostuskäyttöä ja vielä enemmän innostun jos joku päättää oman pikku sateentekijän myötä tykästyä mineihin niin paljon, että hankkii niitä enemmänkin!

Tarjoukset mieluiten sähköpostiin tiikelikala@gmail.com. Halloweenin kunniaksi tekaisen myyntitopan myös Keskustaan, sillä ei tätä Jasnyn uusinta mestariteosta voi olla esittelemättä mahdollismman monelle.


Pikku kummitukset

torstai 13. lokakuuta 2016

Uusi foorumi ja oman harrastukseni tulevaisuus

Dramaattinen otsikko ja vähemmän mielenkiintoinen sekava omien mietteiden selvittelypostaus. Minkäs teet, vanhoista tavoista on vaikea päästä pois ja eteenpäin.


Uusi foorumi Keskusta on ollut käytössä jo pidemmän aikaa ja lähes kaikki elämä näyttäisi siirtyneen sinne ht.netistä. Monelle harrastajalle muutos tuntuu olleen suorastaan harrastuksen pelastus, ainakin joidenkin keskustelujen perusteella. Tajusin tänään, että minulle se tuntuu olevan täysin päinvastaista.

Uutta foorumia on ylistetty muun muassa viestien muokattavuuden, eri alaosastojen ja anonyymien poissaolon suhteen. Viestien muokattavuus on aina toki mahtavaa, foorumi mahdollistaa sekä alaosastojen tai ht.netin tyylisen käytön eli kaikille jotakin ja anonyymien poissaolo on enimmäkseen huippujuttu. Kaikesta tästä huolimatta en vieläkään ole innostunut Keskustan käytöstä ollenkaan.

Foorumi on mielestäni epämukava selata ja käyttää. Foorumi itsessään on todella leveä (ainakin htnettiin verrattuna) mutta itse viestit tuntuvat jotenkin liian pieniltä. Minua häiritsee edelleen että topiclistauksessa joudun erikseen kuvan päältä tarkistamaan kuka kyseisen viestin on kirjoittanut. Olen tottunut htnetin pitkäikäisenä käyttäjänä siihen, että voin pitää itseäni kiinnostavat topicit välilehdissä ja seurailla niitä sitä mukaa kun sattuu huvittamaan. Uusi foorumi sen sijaan hermostuu heti, jos välilehtiä on auki enemmän kuin kaksi. Topicien seuraamisen voisi olettaa kompensoivan tätä, mutta olen ehkä liian tapoihini kangistunut. Foorumin käyttämä linkityssysteemi on vähintäänkin kamala.


En ole mikään sosiaalinen harrastaja. Jutustelen kyllä mielelläni muiden harrastajien kanssa ja varsinkin arabiporukan kanssa on aina ollut mukava keskustella. Omat "piirini" ovat tosin aina olleet aika hiljaisia ja uudelle foorumille siirtyminen on tuntunut hiljentävän näitä porukoita entistä enemmän. Viihdyn reaalielämässäkin paljon yksin eikä minulla ole mitään mielenkiintoa edes virtuaalipiireissä lähteä sen enempää tutustumaan ihmisiin, joiden kanssa en varsinaisesti harrasta erilaisten rotumieltymysten vuoksi.

Htnetin käyttö virtuaalipuuhissa on minulle kohtuu uusi juttu, sillä aloin käyttää sitä kunnolla vasta kun palasin tauolta/lopetuksesta vuonna 2009. Sitä ennen olin kyllä tietoinen foorumin olemassaolosta, mutta en sitä juurikaan tullut käyttäneeksi. Vieraskirjakulttuuri kukoisti siihen aikaan paljon enemmän, eikä foorumi ollut niin keskeinen asia. Kuitenkin harrastukseen palaamisen myötä htnetistä kehittyi iso osa harrastustani.


Tein itsekin tunnukset uudelle foorumille jo sen takia, että edes jomman kumman ARJ:n ylläpidosta olisi hyvä olla paikalla. Selailen uusien viestien topiclistan pari kertaa päivässä läpi ja olen jopa pari kertaa osallistunut keskusteluun, mutta homma ei osaltani ota tuulta siipien alle sitten ollenkaan. Mielessä on käynyt arabikeskustelun aloittaminen, Qismatin kesävarsojen myyntitopicin siirto ja vaikka mikä, mutta mitään näistä en ole tehnyt. Uusi foorumi ei vain houkuttele minua olemaan aktiivinen fooruminkäyttäjä.

Olen tässä viime päivinä pohtinut mitä tehdä harrastukseni suhteen. Lopettamassa en ole, sillä vaikka osa harrastustani onkin kuollut, ei mielenkiinto tallejani kohtaan ole hävinnyt. Pitkästä aikaa olen taas jatkanut Qismatin hevosten sivujen uusimista, pääasiassa AHAC:n uudistumisen innoittamana. Kesävarsojen myyntitopicia olen nostellut edelleen htnetissä, vaikka en tiedä kuinka moni kyseisellä foorumilla enää edes käy.

Olen pohtinut erilaisia vaihtoehtoja ja tullut siihen päätökseen, että tässä tilanteessa minun on parempi vain etsiä erilaisia vaihtoehtoja korvaamaan foorumin käyttöä. Toistaiseksi siis hoidan kasvattimyyntini sekä jalostusasiat tämän blogin kautta sekä tallin sivujen ja sähköpostin välityksellä. Keskustaa seurailen toki edelleen oman fiiliksen mukaan enkä sano etteikö tilanne koskaan tulisi muuttumaan, mutta ainakin toistaiseksi lähdetään etenemään näin. Kukapa tietää, ehkä blogikulttuurista saadaan muodostettua wanhojen hywien aikojen vieraskirjakulttuuria vastaava ilmiö.

maanantai 5. syyskuuta 2016

Miniatyyrien värijakauma

Yksi rodun parhaista ominaisuuksista on ehdottomasti värikkyys! Miniatyyreillä kaikki värit ovatkin sallittuja ja kaikkia myöskin esiintyy reilusti. Kirjavat minit ovat todella yleisiä ja olenkin huomannut, kuinka vaikeaa on löytää kuvia ihan perusvärisille poneille.

Ponilistausta selatessani päätin tehdä mineistä väritilaston - samanlaisen kun olen arabeista tehnyt Qismatin omassa blogissa. Tässä siis meidän ponien väritilanne postauksen kirjoitushetkellä.


Poneja yhteensä 71

Kimo - 2 (rtkm, mkm)
Rautias - 5
Ruunikko - 3
Musta - 6

Voikko - 5
Cremello - 3
Perlino - 1

Ruunivoikko - 6
Mustanvoikko - 2
Hopeanmusta - 2
Hopeanruunikko - 1

Rautias tobiano - 4
Ruunikko tobiano - 12
Musta tobiano - 2
Ruunivoikko tobiano - 1
Voikko tobiano - 2
Perlino tobiano - 1
Rautiaankimo tobiano - 1

Ruunikko sabino - 1
Musta tovero - 1
Musta overo - 1
Musta frame - 1
Musta pintaloosa - 1
Musta snowcap - 1
Musta leopard - 2
Musta sabino overo - 1
Mustanpäistärikkö - 2
Mustanpäistärikkö blanket - 1


Väreistä pitävälle unelmarotu, eikös?

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

Minitallin uusi ponilistaus

Kesä on nyt virallisesti ohi ja kesätyöt ovat osaltani päättyneet. Nyt vietän aikaa työttömänä ja toiveikkaana puhelimen vieressä, jos vaikka saisi sijaisuuksia talven aikana. Tämä tilanne tarkoittaa sitä että vähitellen alkaa löytyä aikaa ja ennen kaikkea mielenkiintoa sekä jaksamista pikseliponeja kohtaan.

Ikisuosikkini Rainmaker Miniatures päätyi tietysti ensimmäiseksi kohteeksi. Tämän tallin kanssa jaksaa helposti touhuta vaikka motivaatio olisi muuten pohjamudissa.


Ponimäärä kasvaa tasaisesti. Tämän tekstin kirjoitushetkellä poneja on yhteensä 71, lisänä tietty 4 amerikanshettistä. Minien listaus alkoi käydä varsin pitkäksi joten päätin että on aika erottaa ponit jotenkin. Päädyin yksinkertaiseen välilehtiratkaisuun, jossa ponit on eroteltu suvun pituuden mukaan eri välilehdille. Nyt listaus tuntuu jotenkin köyhältä, mutta miten tuota enää edes parantaisi. Väri näkyy kuvasta, orit ja tammat on eroteltu, ponit on listattu suvun pituuden mukaan ja kaikki ponit ovat saman painotteisia.

Minien uusi listaus

Toiveissa on että erilaiset palkinnot alkavat jossain vaiheessa tuoda lisäsisältöä listaukseen. Näyttelyissä tulee kierrettyä silloin kun niitä on tarjolla ja tavoite olisikin saada järjestettyä itse mineille tarkoitetut näyttelyt. Kantakirjakelpoisia poneja löytyisikin, kunhan joskus vain jaksaisi seurata ponikantakirjan tilaisuuksia...

Omista poneista kasattu kolmen sukupolven kasvatti on edelleen työn alla! Sitä ennen täytyy hommata hieman lisää poneja, sillä erityisesti evm-orien määrä on aika pieni tammoihin verrattuna.



Loppuun vielä pakollinen mainos: Jos sinulla ei jo ole omaa koreaa ruohonleikkuria, mitä vielä odotat? Kasvattilistalta löytyy yksi koditon raukka, joka lähtee erittäin mielellään kaunistamaan kenen tahansa tallinpihaa. Ainoa vaatimus on rakastava ja pysyvä koti, mutta en katso pahalla mikäli uusi omistaja innostuu mineistä niin että hommaa oman lauman ja ryhtyy myös kasvattajaksi! Toisin sanoen siis jalostuskäyttö on aina plussaa.

Ja koska meillä pyritään realistiseen värienperiytymiseen, tässä litania värivaihtoehdoista: mustanvoikko, mustanvoikko tobiano, ruunivoikko, ruunivoikko tobiano (9.38% ), palomino, palomino tobiano (6.25%), musta, ruunikko, perlino, smoky cream, musta tobiano, ruunikko tobiano, perlino tobiano, smoky cream tobiano (4.69%), rautias, cremello, rautias tobiano, cremello tobiano (3.13%)

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

Missä mennään - tallien kuulumiset

Blogin kirjoitus on viime aikoina ollut suunnilleen yhtä aktiivista kuin virtuaaliharrastukseni. Viime aikoina tosin on taas innostus heräillyt, johtunee siitä että nyt työttömänä on enemmän aikaa kyllästyä ja alkaa virtuaaliheppailukin taas houkutella. Ajattelinpa että voisi pitkästä aikaa olla kiva tehdä pikku katsaus siihen, missä tallini oikein menevät.



al Qismat Arabians aloittakoot. Talli sai uuden ulkoasun jo ikuisuus sitten, pääsivut ovatkin kunnossa mutta hevosten sivujen kanssa jumittaa. Homma olisi sinänsä helppoa, sillä suurimman osan tiedoista saa suoraan copypastella uusille sivuille. Samalla aion kuitenkin päivittää joka hevosen sivut ainakin jälkeläisten ja sukutaulun osalta. Uusimpana päätöksenä tuli se, että AHAC-tuloksista näkyvillä on enää vain meriittibanneri. Harkitsin myös linkkiä hevosen omaan profiiliin, mutta se sitten tipahti menosta pois.
Sivujen vaihdon kanssa mennään nyt siinä, että puolalaiset ja venäläiset ovat ok. Egyptiläisten ja domesticien kanssa olisi tarkoitus jatkaa aina kun intoa riittää.

Suurimpia muutoksia on varmaankin se, että muiden rotujen kasvatus tippuu kokonaan pois. Eipä siitä oikein koskaan mitään tullut ja nyt kun Wolf Creek pyörii, tuntuisi tyhmältä pitää esimerkiksi quartereita ja saddlebredeja kahdella eri tallilla. Muun rotuiset siirtyivät/siirtyvät (kunhan saan aikaan) siis Wolf Creekin puolelle. Anglojen kanssa ollaan tosin vielä vähän kahden vaiheilla että minne ne survon.

Uusia hevosia on saapunut jonkun verran. Aikanaan shonnan lopetellessa harrastusta olin jo kovasti häneltä toivomassa pientä arabilaumaa, mutta se homma kuoli kasaan aika pian. Shonna pistäytyi kuitenkin yhdessä vaiheessa vielä arabikeskustelussa ja sain kuin sainkin laumani! Puolalaisten osasto kasvoikin viidellä Widin kasvatilla, yhdellä Rayadin kasvatilla, yhdellä Dahabulaisella ja yhdellä Star Avenuen O Bey -kasvatilla. O Bey Cobolt onkin yksi niistä joista olen eniten innoissani, sillä aikanaan ensimmäisiä O Bey -hevosia hankkiessani Cobolt oli yksi niistä joita kuolasin. Eipä ori silloin meille päätynyt, mutta onneksi sain iskettyä kynteni oriin nyt myöhemmin!

Yksi toinen mainitsemisen arvoinen uusi tulokas on Khadizja al Rayad, joka Jaeden Arabiansin raunioilta päätyi vielä minulle. Kiitokset vielä tangerinelle ja Jasnylle hienosta tammasta!



Wolf Creek Ranchin kanssa on viime aikoina tullut touhuttua jonkun verran. Muutamia national show horseja olen saanut Qismatista siirreltyä, kuten myös parit saddlebredit. Tulijoitahan on edelleen enemmän kuin tarpeeksi, kunhan vain joskus löytyisi kunnolla motivaatiota saada hommat sujumaan.

Yhtenä suurena saavutuksena on mainittava se, että reipastuin tässä jokin aika sitten ja kaikki meidän hevoset on nyt rekisteröity! Sain jopa Jasnyn vainottua rekisteröimään hevosia, niin sain sitten kivasti meidän Hawalaisetkin rekisteriin vanhempien rekisteritunnusten kera. Nyt VRL rekisteri näyttääkin iloista lukua - 478 hevosta. Tiedän kuitenkin sieltä puuttuvan tuhottomasti hevosia, sillä esimerkiksi Qismatin hevosista taitaa olla rekisteröitynä ehkä puolet.

Kasvattimyyntiä olen suunnitellut tässä jo pidemmän aikaa. Pitäisi vain ensin pohtia että millaiset rodut mahtaisivat mennä kaupaksi. Perinteisiä askellaji- ja westernrotuja varmasti saa kaupaksi, mutta entäpä nuo erikoisemmat kuin buurinponit ja hackneyponit? Eipä kai auta kuin kokeilla. Tämän hetken tavoite olisi, että jos sitten kesällä olis kasvattimyynti pystyssä.



Susijoen Suomenhevoset horrostaa edelleen. TG Trotters muutti nimeään ja muotoaan ja pyörii nykyään nimellä Rainsong Racing. Tekemistä riittäisi tämänkin kanssa ja vaikka ravurit jaksaisivatkin innostaa, kisakalentereiden päivitys saa aina koko homman tökkimään. Pitäisi ehkä kehitellä jokin ratkaisu tähänkin ongelmaan, niin ei tarvitsisi aina horrostaa ravureiden kanssa.



Viimeisenä mutta ei vähäisenä se ikuinen suosikkini ja ainoa talli josta voin ihan oikeasti olla ylpeä - Rainmaker Miniatures.

Parasta tässä tallissa on ehdottomasti Jasnyn suunnittelema ja toteuttama upea ulkoasu, jolle on neljä eri vuodenaikateemaa. Teeman vaihto on erittäin yksinkertainen copypaste-operaatio, johon menee ehkä puoli minuuttia. Niinpä tallin kanssa tulee tehtyä jotain edes sen neljä kertaa vuodessa, ja yleensä siinä samalla innostuu tekemään kaikkea muutakin. Niin kävi myös tällä kerralla.

Asiaa auttoi kivasti se, että bongasin htnetistä jalostukseen tarjolla olevia oreja. Niinpä meille saatiinkin kolme uutta varsaa ja samalla myös ensimmäinen kaksipolvinen orikasvatti! Myös meidät oli bongattu, sillä sain yhteydenoton jälleen jaloilleen nousseesta Muljulandiasta. Varsakauppaa käytiin vähän puolin ja toisin ja kysyessäni astutusta kahdesta orista lykättiin kyseiset orit minulle ihan kokonaan. Mikäpä sen hienompaa kuin saada talliin kaksi kappaletta VF Miniaturesin sukulinjojen edustajaa. VF Miniatures on minulle kovinkin tuttu, sillä talli pyöri samoihin aikoihin kun itsekin harrastin. Minit eivät kuitenkaan kuuluneet minulle silloin kuvioihin, mutta löytyypä minulta yksi kappale VF -saddlebredeja. Joka päivä tulee kyllä kirottua freewebsiä, sillä siinä katosivat kyseisen tallin sivut ja myöskin kyseisen saddlebredkasvatin vanhemmat. Monet VF-hevosista ovat kyllä rekisterissä, mutta saddlebredin vanhemmat eivät tietenkään...

Hienoimpana uutisena on varmaankin meidän ihan ensimmäinen kolme sukupolvea omaava poni! Enemmän ylpeilen sitten kunhan saan aikaan kolmepolvisen kasvatin, jonka suvussa on pelkästään meidän poneja. Päätin jo että seuraava on sitten sellainen!

Aikanaan jossain Rainmakerin esittelytopikissa (tai missä lie, en muista enää) joku kommentoi että olisi kiva jos ponien suvuissa olisi värit tiedossa, etenkin evm-sukuisilla. Mietin silloin että hyvä idea, mutta en saanut aikaan. Nyt on kuitenkin aika ryhtyä sen homman kimppuun! Tähän mennessä olen saanut värejä päiviteltyä niille poneille, jotka löytyvät näiden uusimpien varsojen suvuista. Samalla tietty ponien sivut päivittyvät muutenkin. Hidasta hommaahan tämä on, sillä joudun tukeutumaan tosi paljon VirtuaaliWikin supernäppärään värien periytymisen sivuun. Värien periytyminen ei ole ihan hanskassa, mutta eiköhän tämä tästä! Toivon mukaan pian koittaa se hetki, kun jokaisen ponin sivut ja suvut on saatu päivitettyä.



Sellaista meillä. Itse tosiaan valmistuin joulukuussa ja olen ollut siitä asti työttömänä, mutta toukokuun alusta alkaisi taas kesätyöt. Tänä vuonna olen ihan uudessa paikassa kesätöissä, joten en yhtään osaa sanoa ajasta ja jaksamisesta kesän aikana. Eiköhän sitä syksyllä kuitenkin taas ehdi heppailla kun työttömyys taas jatkuu.