sunnuntai 24. tammikuuta 2016

Kun ei vaan kiinnosta

Viime aikoina htnetissä on tullut vastaan mielestäni aika paljon topikkeja, joissa pohditaan mitä tehdä kun ei enää kiinnosta. Olen vihdoin joutunut myöntämään, että painin parhaillaan saman ongelman kanssa.

En ole aikoihin virtuaaliheppaillut kunnolla. On ollut opiskelua ja töitä, eikä pitkien työpäivien jälkeen ole juuri jaksaneet pikseliponit kiinnostaa. Valmistuin joulukuussa ja olen työttömänä ainakin kesään asti, joten nythän sitä aikaa olisi. Vaan eipä ole kiinnostusta, ei sitten tippaakaan. Työttömyys on muutenkin tuntunut passivoivan ihan hirveästi, istun vaan kotona koneella selaamassa htnetin sennulaa. Virtuaalihevoset eivät vain jaksa kiinnostaa.

Mitäpä tässä tilanteessa sitten tekisi. Minkäänlaista stressiä en ota yhtään mistään, sillä harrastamiseni on muutenkin hyvin satunnaista ja kaukana tavoitteellisuudesta. Eniten tässä ehkä harmittaakin se, että nyt kun olisi aikaa tehdä vaikka mitä niin ei vaan kiinnosta. Huomasinpa jopa yksi päivä miettiväni, että mitä jos sitä päätyisikin lopettamaan jonkin talleista.

Yhden tallin lopettaminen tuskin muuttaisi mitään. Minulla on tällä hetkellä viisi tallia sekä laaja kasa yksityisiä. Tällä hetkellä Rainmaker taitaa olla ainoa joka on oikeasti edustuskelpoisessa kunnossa ja sen kanssa onkin viime aikoina tullut touhuttua jos jotain olen tehnyt. Muut tallit ovat kaaoksessa ja hommaa riittäisikin hevosten sivujen tekemisessä, tallien sivujen päivittämisessä ja kasvattien tehtailussa. Qismatin ulkoasunvaihtokin on järkyttävän kesken, ainoastaan pieni osa hevosista on saanut uuden ulkoasun sivuilleen.

Täytyypä myöntää että pari päivää sitten leikittelin jopa ajatuksella, että Qismat lopettaisi. Tiedän kuitenkin ettei siitä tulisi mitään, sillä tallissa on todella paljon hevosia vailla jälkikasvua. Ensin pitäisi tehtailla varsoja etteivät sukulinjat kuole ja sitten saada ne varsatkin jonnekin. Itse hevosissa on loppujen lopuksi todella vähän sellaisia tapauksia, joita kestäisin katsella jonkun muun tallissa. Suurin osa laumasta päätyisi siis ehdottomasti kuoppaan.


En nyt oikein tiedä mikä virka tälläkin postauksella oli, kunhan teki mieli avautua tilanteesta.

Valoisana puolena pidän kuitenkin sitä, että olen reilun kuukauden päästä lähdössä vanhempieni kanssa kahdeksi viikoksi Amerikkaan lomareissulle. Kohteena meillä on Florida, jossa on mukavasti kisakausi vielä matkamme aikana menossa. Olenkin jo suunnitellut muutamissa ratsastuskisoissa käymistä ja yllättäen jopa vanhempani ovat positiivisella mielin lähdössä hevosia katsomaan. Reissun kohokohta tulee kuitenkin varmasti olemaan ne kisat, joissa on (mikäli viimevuotisiin luokkalistoihin on luottaminen, uusia ei ole vielä näkynyt...) erilaisia saddle seat- ja westernluokkia muun muassa saddlebredeille, morganeille, hackneyponeille ja national show horseille. Avoimia luokkia löytyy myöskin aika laajalta skaalalta, joten eiköhän siellä pääse muitakin rotuja näkemään. Siellä jos ei innostus herää niin ei sitten koskaan.

Ei kommentteja: