Vuosi on jälleen vaihtunut, ja sen kunniaksi ajattelin hieman tiivistää millainen oli harrastusvuoteni 2020 ja pohtia, miltä 2021 tulee näyttämään virtuaalihevostelun osalta.
Aloitetaan vaikka blogista. Tykkään ihan hirveästi blogiin kirjoittamisesta, vaikka se ei tekstimäärissä näykään. Ideoita on enemmän kuin niitä saan toteutetuksi. Vuonna 2020 kirjoitin yhteensä kahdeksan blogipostausta, joka on sentään enemmän kuin vuoden 2019 viisi postausta. Teksteissä tuli esiteltyä hevosia ja talli sekä pohdittua muun muassa kasvatusrotuja ja kokeiltua jotain ihan uutta laukkaurheilun merkeissä.
Vuonna 2021 toivon saavani kirjoitettua enemmän blogitekstejä. Ideoita olisi monia ja bloggerin luonnoksissakin on liian monta puoliksi aloitettua tekstiä. Lisäksi aloitin innolla heinäkuussa miksi ostin tämän hevosen -sarjaa, jota voisi toki jatkaa.
Tallien osalta vuonna 2020 tapahtui sentään jotain. Kesäkuussa esittelin tuoreimman tarinaprojektini, morganhevosia reaaliajankululla kasvattavan Cascade Morgansin. Tallin kolme ensimmäistä kasvattia syntyi keväällä, ja kesän ja syksyn aikana talliin kertyi paljon uusia hevosia. Tammoja laitettiin tiineeksi ja parhaillaan jännitän millaisia varsoja sieltä ilmestyykään tässä kevään aikana! Tämän tallin osalta toivon että sama linja jatkuu myös vuonna 2021, tosin tallin omaan blogiin toivon mukaan saan kirjoiteltua useammin.
Wolf Creek Ranch on ollut jo pidemmän aikaa heitteillä, mutta 2020 toi ulkoasun vaihdon aloituksen ja hevosmäärän karsinnan. Tämän tallin kanssa on vielä ihan hurjasti tekemistä pelkästään ulkoasun vaihdoksen kanssa. Suurin tavoitteeni ranchin osalta vuodelle 2021 on kuitenkin uusien morganlinjojen luominen. Aloitinkin sen viime vuoden puolella tekemällä kasan tuonteja, tästä on hyvä jatkaa. Olen valittanut varmaan jo tarpeeksi usein siitä, kuinka Cascadessa hukutaan Arcadia Morgansin kasvateihin hevosten suvuissa - tämän projektin avulla toivon tekeväni edes omaan käyttööni vierassukuisia hevosia.
Meinasin ensin kirjoittaa että Qismatissa ei tapahtunut oikein mitään, mutta tapahtuihan siellä. Ostin pari uutta hevosta, sain tehtyä kolme kasvattia omaan käyttöön ja kolme muille harrastajille tilausvarsoina. Lisäksi aloitin projektin pitkäsukuisten hevosten isä- ja emälinjojen merkitsemisestä niiden sivuille. Arabien osalta on vähän hiljentänyt menoa tuo AHACn katoaminen, mutta pidetään peukkuja että sekin sieltä vielä nousisi takaisin. En ikinä muista seurata noita jenkkifoorumeja, mutta edellisen lauseen kirjoitettuani päätin mennä katsomaan. Ja olihan siellä loistavia uutisia, AHAC on palannut! Tiedän mitä teenkin Qismatin osalta ainakin alkuvuoden: lisään hevosia tietokantaan ja setvin jo kannassa olevia hevosia ja niiden kisoihin ilmoittamisia.
Rainmaker Miniatures on ja voi hyvin. Tämä talli on minulle sellainen hyvän mielen projekti, jossa voin kasvattaa kasvattamisen ilosta. Ja keräillä nättejä poneja. Vuonna 2020 sain hommattua monta uutta ponia ihan uusista suvuista ja kasvattejakin syntyi 14, joista vain neljä jäi kotiin. Minitallin osalta minulla on ollut pienenä tavoitteena myös kantakirjata koko sakki ja sitä tavoitetta kohti pyritäänkin aina kun vaan muistan osallistua kantakirjatilaisuuteen. Poniktk järjestää ihanasti myös ktk-kelvottomille tilaisuuksia, mikä on nopeuttanut tätä työtä hurjasti. Excel-taulukkoni mukaan 118 ponista (amh ja amshe yhteensä) kirjaamattomia on 53 eli alle puolet poneista!
Feadanin osalta taas hiljainen eteenpäin porskutus jatkuu. Muutamia uusia poneja syntyi ja pari tilausvarsaakin lähti maailmalle. Tämän projektin kanssa voisi panostaa niin paljon enemmänkin, mutta saa nähdä kuinka käy.
Yksityisten osalta sain vihdoinkin julkaistua uuden koontisivun. Hevoset vaihtuvat uuteen ulkoasuun sitä mukaa kun jaksan panostaa, eli hitaasti. Itse hevosten kanssa ei ihmeitä ole tapahtunut, mutta tämän vuoden puolella sen sijaan pitäisi tapahtuakin. Sekä Vilinä että Tuikku ovat menossa KRJ-laatikseen, toivon mukaan alkuvuoden puolella. Sekös vasta jännittääkin sillä niistä tulee ensimmäiset omistuksessani olevat hevoset, jotka menevät johonkin muuhun kuin ARJ-laatikseen. Jännitystä elämään siis.
Yleisesti ottaen toivon, että vuonna 2021 jaksaisin harrastaa enemmän. Morganprojektin myötä olen alkanut löytää taas kirjoittamisen iloa, joka on ollut kadoksissa jo kymmenisen vuotta. Seurailen aina välillä Keskutan tarinatapahtumia ja -talleja ja toivon, että jonain päivänä saisin itsekin luotua tarinahahmon ja lähdettyä näihin mukaan. Foorumiroolipelien kulta-aikoina rakastin erityisesti hahmojen luontia, vaikka ihmishahmoille en niinkään lämmennyt. Niitä aikoja on kuitenkin säännöllisesti ikävä.
Paljon harrastukseni tahtiin vaikuttaa tietysti IRL-elämä. Vuosi 2020 ei ollut kenellekään helppo, mutta omalta osaltani erityisesti loppuvuonna tuntui että kaikki alkaa kaatua päälle. Tilanne työpaikalla on käynyt melko stressaavaksi, mikä tietysti näkyy vapaa-ajallakin. Pidin viime kesänä lomaa vain pari viikkoa, tarkoituksena pitää loput lomat tässä alkuvuodesta, mutta lomautusten takia nekin taisi mennä puihin. Ensimmäistä kahden viikon lomautuspätkää odotankin jo kovasti, että vihdoin saisi kunnolla levätä. Työpäivien jälkeen jaksamista ei todellakaan riitä virtuaalihevosille, ja vapaapäivätkin kuluvat nykyään melkoisessa koomassa. Vaikuttaa myös siltä että ainakaan keväästä ei ole tulossa yhtään sen helpompi, mutta aika näyttää miten tässä käy. Ehkä lomautusviikoilla jaksaisi virtuaaliheppaillakin vähän enemmän.
Hyvää uutta vuotta kuitenkin kaikille! Toivottavasti 2021 on edeltäjäänsä valoisampi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti