Viime aikoina olen jopa saanut jotain aikaan, joten on mistä kirjoittaa.
Ronjalle löysin vihdoin ja viimein uuden tallipaikan, entinen kotitalli Hillington kun on ollut pystyynkuolleena jo vuoden. Neiti muutti tänä viikonloppuna Heijastukseen, johon tykästyin jo pidemmän aikaa sitten. Aiomme ottaa osaa Heijastuksen joulumaastoon, kunhan saan aikaan kirjoiteltua tarinan.
Heijastuksen tarinatapahtumia olen ihaillut aiemminkin. Yleensä ihmiset kirjoittavat muutamalla lauseella maastoreitin kulun ja jättävät lopun osallistujan varaan, mutta Heijastuksessa niin ei tehdä. Maastoretkeä on kuvailtu todella kattavasti, minkä ansiosta reittiin on helppo eläytyä. Pelkästään reittikuvauksen lukeminen saa jo mielikuvituksen vauhtiin.
Viimein viralliseen esittelyyn saapuu myös aiemmassa yksityispostauksessa mainitsemani cremello lusitanoherra - ihailkaapa siis Amia. Olisin mielelläni pitänyt herran kauemmin salassa enkä esitellyt sitä htnetissä, mutta harvinaisten topikissa tulin senkin tehneeksi. Nyt sitten vain odotellaan kestääkö päivä vai peräti kaksi, että samat kuvat löytyvät jokaiselta lusitanoharrastajalta...
sunnuntai 11. joulukuuta 2011
perjantai 11. marraskuuta 2011
Ensimmäinen quarab-varsa, jouluvarsojen suunnittelua ja muuta mukavaa
Jälleen kerran osoitamme elonmerkkejä! Ensimmäinen quarab-kasvattimme on syntymässä tämän kuun aikana, jännityksellä odotamme mitä on tulossa. Varsasta on tulossa ruunikko tai ruunivoikko, ellei sitten sattuma osu peliin ja päätäkin tehdä varsasta hieman erikoisemman väristä.
Jouluvarsoja olen hitusen verran jo ehtinyt pohtimaan. Aiemmin miettimäni syysvarsat jäivät täysin väliin kauhean IRL-kiireeni vuoksi, mutta jouluksi olen suunnitellut muutaman varsan katrasta. Vanhempia kasvatteja on kuitenkin sen verran myymättä, etten kovin montaa uutta kasvattia ryhdy teettämään.
AHAC-rintamalla tapahtuu taas, olen jo muutamaan kertaan jaksanut ilmoitella hevoset kuukauden show-listoille. Alkaa sekin kyllä olemaan nykyään sellainen urakka että huhhuh. Puolen tunnin ja kamalan hartiakivun jälkeen sitä kyllä ryhtyy tosissaan miettmään, että onko tässä hommassa järkeä. Olenkin nyt päättänyt kokeeksi jättää meidän hevosilta täysin väliin Classic Head, Most Classic ja Liberty -luokat. Ikävä kyllä jonkun verran pisteitäkin jää saamatta, mutta mieluummin vähän vähemmän pisteitä kuin se, etten ollenkaan jaksa ilmoitaa hevosia kamalan urakan takia.
AHAC-tuloksia onkin sitten kaameat kasat päivittämättä. Tänään päivittelin meidän Phaedran sivut ja tuloksena oli päälle parisataa pistettä - kymmenen lisää, niin titlekin olisi loikannut kahdella ylöspäin. Voin vain kuvitella minkä verran päivitettävää odottaa meidän menestyjille, kuten Malikille, Chumalle ja tammakaksikko Jalilahille ja Yamilalle.
Tulosten päivittelyssä olen kuitenkin päätynyt siihen, etten edes yritä aikaisen tapaisia massapäivityksiä. Tästä lähtien päivittelen tuloksia a) silloin kuin huvittaa, b) silloin kuin hevosia kysytään/tarjotaan jalostukseen c) silloin kuin teetetään varsoja ja d) silloin kuin kysellään tietyn hevosen kuulumisia esim. kasvattajan toimesta (lukuunottamatta ulkomailta tulleita Aidaa ja Chumaa, joiden kalentereita yritän päivittää säännöllisesti). Mikäli siis jonkun hevosen menestys kiinnostaa niin ota ihmeessä yhteyttä!
Jouluvarsoja olen hitusen verran jo ehtinyt pohtimaan. Aiemmin miettimäni syysvarsat jäivät täysin väliin kauhean IRL-kiireeni vuoksi, mutta jouluksi olen suunnitellut muutaman varsan katrasta. Vanhempia kasvatteja on kuitenkin sen verran myymättä, etten kovin montaa uutta kasvattia ryhdy teettämään.
AHAC-rintamalla tapahtuu taas, olen jo muutamaan kertaan jaksanut ilmoitella hevoset kuukauden show-listoille. Alkaa sekin kyllä olemaan nykyään sellainen urakka että huhhuh. Puolen tunnin ja kamalan hartiakivun jälkeen sitä kyllä ryhtyy tosissaan miettmään, että onko tässä hommassa järkeä. Olenkin nyt päättänyt kokeeksi jättää meidän hevosilta täysin väliin Classic Head, Most Classic ja Liberty -luokat. Ikävä kyllä jonkun verran pisteitäkin jää saamatta, mutta mieluummin vähän vähemmän pisteitä kuin se, etten ollenkaan jaksa ilmoitaa hevosia kamalan urakan takia.
AHAC-tuloksia onkin sitten kaameat kasat päivittämättä. Tänään päivittelin meidän Phaedran sivut ja tuloksena oli päälle parisataa pistettä - kymmenen lisää, niin titlekin olisi loikannut kahdella ylöspäin. Voin vain kuvitella minkä verran päivitettävää odottaa meidän menestyjille, kuten Malikille, Chumalle ja tammakaksikko Jalilahille ja Yamilalle.
Tulosten päivittelyssä olen kuitenkin päätynyt siihen, etten edes yritä aikaisen tapaisia massapäivityksiä. Tästä lähtien päivittelen tuloksia a) silloin kuin huvittaa, b) silloin kuin hevosia kysytään/tarjotaan jalostukseen c) silloin kuin teetetään varsoja ja d) silloin kuin kysellään tietyn hevosen kuulumisia esim. kasvattajan toimesta (lukuunottamatta ulkomailta tulleita Aidaa ja Chumaa, joiden kalentereita yritän päivittää säännöllisesti). Mikäli siis jonkun hevosen menestys kiinnostaa niin ota ihmeessä yhteyttä!
tiistai 8. marraskuuta 2011
Tarhakuva sivulta = rakennekuva?
Ilmoittelinpa tässä kerran Tuukan eräisiin näyttelyihin. Tämän viestin kirjoitushetkellä herralla on isona kuvana tällainen tarhasta napattu talvinen kuva ja alempaahan löytyy sitten se virallinen rakennekuva. Noh, näyttelyissähän tuli sitten kommenttina että "rakennekuvissa huomattava tasoero". Enpä ilmoittaessani osannut ajatella, että tuomari kuvittelisi tuon tarhakuvan olevan rakennekuva - varsinkin, kun se kunnon rakennekuva on hyvin pienellä etsinnällä nähtävissä.
Täytyykö nykyään ruveta sivulta otettujen tarhakuvien yhteyteen lisäämään teksti "tämä ei ole rakennekuva!", mikäli aikoo hevostaan näyttelyihin, mätsäreihin ynnä muihin ilmoitella? Vai onko tosiaan niin, että tuon kaltaiset tarhakuvat täytyy piilottaa jonnekin, koska tuomari ei osaa ajatella järkevästi?
Eipä tämä mikään suuri katastrofi ole, mutta lähinnä pisti huvittamaan moinen kommentti.
Täytyykö nykyään ruveta sivulta otettujen tarhakuvien yhteyteen lisäämään teksti "tämä ei ole rakennekuva!", mikäli aikoo hevostaan näyttelyihin, mätsäreihin ynnä muihin ilmoitella? Vai onko tosiaan niin, että tuon kaltaiset tarhakuvat täytyy piilottaa jonnekin, koska tuomari ei osaa ajatella järkevästi?
Eipä tämä mikään suuri katastrofi ole, mutta lähinnä pisti huvittamaan moinen kommentti.
keskiviikko 2. marraskuuta 2011
Puoliverinen, poni ja cremello - yksityisuutisia
Jo pidemmän aikaa olen puhunut, etten oikeastaan pidä puoliverisistä ollenkaan. Silti minulla on näitä ollut yksityisenä kolme; Roki, Hazard ja Milo. Nyt sitten menin hankkimaan neljännen, fwb-ruuna Henryn.
Alegresta Henry pisti silmään kivan nimen vuoksi. Siitä se oikeastaan lähti, huomasin pohtivani millainen ruuna voisi olla ja huomasinpa kerran jopa etsiväni sille sopivia kuvia. Olihan siitä sitten pakko tarjota ja niin joukkoon liittyi neljäs puoliverinen.
Pidemmän aikaa olen jo ponista haaveillut ja paria sillä silmällä katsonutkin. Aiemmin minua todella harmitti, kun eräs poni josta tarjosin vietiin aivan nenäni edestä. Eipä harmita enää, sillä löysin sitäkin ponia täydellisemmän tapauksen.
Saanen siis esitellä yksityisten ensimmäisen ponivahvistuksen, ratsuponiori Napin. En edes muista miksi eksyin kasvattajan topikkia ht.netistä lukemaan, mutta myytävien sivuilta bongasin heti pienen, nätin kultaisen ponin. Pitkän aikaa mietin ja haaveilin ja kun ponia ei oltu myyty, päätin vihdoin tehdä tarjousta.
Tähän väliin haluaisin myös sanoa, että ei kannata hankkia ratsuponia. Nappi on nyt jo toista kertaa hylätty rekisteristä siksi, että rekisterityöntekijä ei tunnu omaavan näkökykyä. Aluksi poni hylättiin siksi, ettei polveutumista voitu tarkistaa erään kolmannen polven hevosen vanhempien sivujen toimimattomuuden vuoksi. Ihan ymmärrettävä syy, mutta sukutaulun yhteydestä kuitenkin löytyi linkki laajempaan sukutauluun. Toisen kerran poni hylättiin sen takia, että tästä kuusipolvisesta sukutaulustakin löytyi ratsuponi, jonka sukulaisten sivut eivät toimi eikä polveutumista voi selvittää. Jälleen ihan ymmärrettävä syy, mutta mikäli sen verran viitsisi vaivautua käyttämään silmiään että rullaa sivua alas asti, olisi ne loputkin sukulaiset löytyneet selvitettyinä. Mikäli poni vielä kolmannen kerran hylätään rekisteröijän sokeuden vuoksi, se on sitten siinä. Elämässäni on muutenkin tarpeeksi stressiä, että kyllä alkaa kaikki tällainen ylimääräinen turha työ (sukulaisten rekisterinumeroiden kaivelu useampaan kertaan yms) ottaa päähän ihan tosissaan.
En ilmeisesti voi lopettaa tätä hevosten keräilyä, sillä parhaillaan väsään jälleen uudelle yksityiselle sivuja. Tällä kertaa kyseessä on sentään ihan itse kehittelemäni tuonti, cremello lusitano-ori. Sivuja en vielä viitsi julkistaa, sillä ne ovat hieman kaaoksen vallassa. Kiirettä kuitenkin pitää, sillä olen jo löytänyt sopivan tallinkin minne mielelläni veisin orin yksityiseksi. Hyvät tallit ovat niin harvassa, että pakko on toimia nopeasti kun viimein jokin sopiva talli kävelee vastaan.
Se cremello-osuus tässä on kuitenkin mielenkiintoisin asia. En aiemmin ole pitänyt kyseisestä väristä enkä kyllä ole varma pidänkö vieläkään. Jokin tässä kyseisessä hevosessa kuitenkin iski ja kovaa, jolloin se värikään ei enää näytä niin epämiellyttävältä. En tiedä johtuisiko tämä cremelloista pitämättömyys kenties silmistä, sillä en aiemminkaan ole pitänyt esimerkiksi herasilmäisistä hevosista.
Tällaista postausta tällä kertaa, elossa kyllä ollaan. IRL-elämässä on kuitenkin kauheasti kaikkea menossa, enkä aina meinaa jaksaa touhuta virtuaalihevosten kanssa. Toivottavasti tämä tästä alkaa hellittää, sillä tekemistä olisi paljon.
Loppusanoiksi hieman raviuutisia, joskin uutinen on se ettei uutisia ole. Kuninkuusraveista odotellaan edelleen tuloksia - itse asiassa eräälle ystävälleni ennustinkin että todennäköisesti taas saadaan tuloksia odotella puoli vuotta.
Alegresta Henry pisti silmään kivan nimen vuoksi. Siitä se oikeastaan lähti, huomasin pohtivani millainen ruuna voisi olla ja huomasinpa kerran jopa etsiväni sille sopivia kuvia. Olihan siitä sitten pakko tarjota ja niin joukkoon liittyi neljäs puoliverinen.
Pidemmän aikaa olen jo ponista haaveillut ja paria sillä silmällä katsonutkin. Aiemmin minua todella harmitti, kun eräs poni josta tarjosin vietiin aivan nenäni edestä. Eipä harmita enää, sillä löysin sitäkin ponia täydellisemmän tapauksen.
Saanen siis esitellä yksityisten ensimmäisen ponivahvistuksen, ratsuponiori Napin. En edes muista miksi eksyin kasvattajan topikkia ht.netistä lukemaan, mutta myytävien sivuilta bongasin heti pienen, nätin kultaisen ponin. Pitkän aikaa mietin ja haaveilin ja kun ponia ei oltu myyty, päätin vihdoin tehdä tarjousta.
Tähän väliin haluaisin myös sanoa, että ei kannata hankkia ratsuponia. Nappi on nyt jo toista kertaa hylätty rekisteristä siksi, että rekisterityöntekijä ei tunnu omaavan näkökykyä. Aluksi poni hylättiin siksi, ettei polveutumista voitu tarkistaa erään kolmannen polven hevosen vanhempien sivujen toimimattomuuden vuoksi. Ihan ymmärrettävä syy, mutta sukutaulun yhteydestä kuitenkin löytyi linkki laajempaan sukutauluun. Toisen kerran poni hylättiin sen takia, että tästä kuusipolvisesta sukutaulustakin löytyi ratsuponi, jonka sukulaisten sivut eivät toimi eikä polveutumista voi selvittää. Jälleen ihan ymmärrettävä syy, mutta mikäli sen verran viitsisi vaivautua käyttämään silmiään että rullaa sivua alas asti, olisi ne loputkin sukulaiset löytyneet selvitettyinä. Mikäli poni vielä kolmannen kerran hylätään rekisteröijän sokeuden vuoksi, se on sitten siinä. Elämässäni on muutenkin tarpeeksi stressiä, että kyllä alkaa kaikki tällainen ylimääräinen turha työ (sukulaisten rekisterinumeroiden kaivelu useampaan kertaan yms) ottaa päähän ihan tosissaan.
En ilmeisesti voi lopettaa tätä hevosten keräilyä, sillä parhaillaan väsään jälleen uudelle yksityiselle sivuja. Tällä kertaa kyseessä on sentään ihan itse kehittelemäni tuonti, cremello lusitano-ori. Sivuja en vielä viitsi julkistaa, sillä ne ovat hieman kaaoksen vallassa. Kiirettä kuitenkin pitää, sillä olen jo löytänyt sopivan tallinkin minne mielelläni veisin orin yksityiseksi. Hyvät tallit ovat niin harvassa, että pakko on toimia nopeasti kun viimein jokin sopiva talli kävelee vastaan.
Se cremello-osuus tässä on kuitenkin mielenkiintoisin asia. En aiemmin ole pitänyt kyseisestä väristä enkä kyllä ole varma pidänkö vieläkään. Jokin tässä kyseisessä hevosessa kuitenkin iski ja kovaa, jolloin se värikään ei enää näytä niin epämiellyttävältä. En tiedä johtuisiko tämä cremelloista pitämättömyys kenties silmistä, sillä en aiemminkaan ole pitänyt esimerkiksi herasilmäisistä hevosista.
Tällaista postausta tällä kertaa, elossa kyllä ollaan. IRL-elämässä on kuitenkin kauheasti kaikkea menossa, enkä aina meinaa jaksaa touhuta virtuaalihevosten kanssa. Toivottavasti tämä tästä alkaa hellittää, sillä tekemistä olisi paljon.
Loppusanoiksi hieman raviuutisia, joskin uutinen on se ettei uutisia ole. Kuninkuusraveista odotellaan edelleen tuloksia - itse asiassa eräälle ystävälleni ennustinkin että todennäköisesti taas saadaan tuloksia odotella puoli vuotta.
maanantai 19. syyskuuta 2011
Kasvatuksen tavoitteet
Qismatin suunnalla näkyy jälleen elonmerkkejä. IRL-elämäni on tullut kiireisemmäksi, mutta vähentyneellä nettiajalla on jännä vaikutus innostuneisuuden kasvamiseen. Viime päivinä olenkin väsäillyt hevosille sivuja ja tehnyt erinäisiä pikku päivityksiä sivustolle. Vielä pitäisi urakoida hevoslistaukset kuntoon ja sivuttomia hevosiakin löytyy.
Mutta se siitä. Uusia hevosia esittelen myöhemmin, nyt on hieman asiatäytteisemmän postauksen vuoro.
Suureksi yllätyksekseni hevostalli.netissä on viime aikoina näkynyt yhä enemmän asiallista keskustelua aiheista ainaisten myynti-, osto- ja ruinaustopikkien sijaan. En nyt muista mistä topikista bongasinkaan pohdintaa kasvatuksen tavoitteista, mutta ajattelin tässä postauksessa pohtia hieman omia tavoitteitani arabialaisten kasvatuksessa.
Voisihan sitä vain kasvattaa hevosia ilman minkäänlaista päämäärää ja antaa sivuilla keikkua sen "tavoitteenamme on kasvattaa terveisiä ja hyväluonteisia hevosia käyttöön ja näyttöön" -tekstin, joka taitaa itse asiassa meiltäkin löytyä. Olen itse kuitenkin huomannut, että tästä hommasta saa hauskempaa ihan oikeilla tavoitteilla.
Meillä Qismatissa on jo pitkään ollut tavoitteena saada teetettyä kolmipolvinen egyptiläisorivarsa, jonka suvusta löytyy ainoastaan meidän kasvattejamme (kolmannen polven evm-sukuisia lukuunottamatta tietenkin). Sen saavutettuamme voikin sitten ruveta suunnittelemaan neljännen, viidennen, kuudennen jne. sukupolven kasvatteja.
Tämähän sai alkunsa jo kauan sitten, kun ostin Erotikaan ja vähän myöhemmin Eran. Sen aikainen arabien tilanne oli se, että domesticit jyräsivät ja muiden verilinjojen edustajat tuntuivat olevan kiven alla. Niinpä päätin teettää ihan itse omista hevosistani Erotikaalle sulhasen. Noh, projekti on edistynyt suorastaan naurettavan hitaasti ja sillä väliin pidempisukuisia egyptiläisiä onkin alkanut jo ilmestyä, mutta en siltikään tahdo luopua siitä. Kateellisena aina seurailen esimerkiksi Ionicin hienoja hevosia, joiden suvuissa on vain Ionicin kasvatteja. Minäkin tahdon sellaisen!
Ihan viime päivinä tähän projektiin tuli myös toinen osa; kolme sukupolvea omaava puolalainen meidän hevosista. Puolalaisten tilanne tuntuu olevan vähän sama kuin egyptiläisten aikoinaan, vaikka puolalaisia onkin määrällisesti aika paljon. Virallisesti projekti hyppäsi vauhtiin tänään, kun sain tehtyä sivut ensimmäiselle toisen polven qismatlaiselle.
Nyt voin siis sanoa, että meidän kasvatuksessa on ihan oikeasti tavoitteita. Siinä sivussa tulee toki teetettyä muitakin hienoja hevosia, eikä nykyisen verilinjojen muodissa olon myötä se "vanhojen sukulinjojen säilyttäminen" ole ollenkaan tyhmä tekstinpätkä. Domesticien aliarvostuksesta kirjoittelen kuitenkin myöhemmin lisää.
Mutta se siitä. Uusia hevosia esittelen myöhemmin, nyt on hieman asiatäytteisemmän postauksen vuoro.
Suureksi yllätyksekseni hevostalli.netissä on viime aikoina näkynyt yhä enemmän asiallista keskustelua aiheista ainaisten myynti-, osto- ja ruinaustopikkien sijaan. En nyt muista mistä topikista bongasinkaan pohdintaa kasvatuksen tavoitteista, mutta ajattelin tässä postauksessa pohtia hieman omia tavoitteitani arabialaisten kasvatuksessa.
Voisihan sitä vain kasvattaa hevosia ilman minkäänlaista päämäärää ja antaa sivuilla keikkua sen "tavoitteenamme on kasvattaa terveisiä ja hyväluonteisia hevosia käyttöön ja näyttöön" -tekstin, joka taitaa itse asiassa meiltäkin löytyä. Olen itse kuitenkin huomannut, että tästä hommasta saa hauskempaa ihan oikeilla tavoitteilla.
Meillä Qismatissa on jo pitkään ollut tavoitteena saada teetettyä kolmipolvinen egyptiläisorivarsa, jonka suvusta löytyy ainoastaan meidän kasvattejamme (kolmannen polven evm-sukuisia lukuunottamatta tietenkin). Sen saavutettuamme voikin sitten ruveta suunnittelemaan neljännen, viidennen, kuudennen jne. sukupolven kasvatteja.
Tämähän sai alkunsa jo kauan sitten, kun ostin Erotikaan ja vähän myöhemmin Eran. Sen aikainen arabien tilanne oli se, että domesticit jyräsivät ja muiden verilinjojen edustajat tuntuivat olevan kiven alla. Niinpä päätin teettää ihan itse omista hevosistani Erotikaalle sulhasen. Noh, projekti on edistynyt suorastaan naurettavan hitaasti ja sillä väliin pidempisukuisia egyptiläisiä onkin alkanut jo ilmestyä, mutta en siltikään tahdo luopua siitä. Kateellisena aina seurailen esimerkiksi Ionicin hienoja hevosia, joiden suvuissa on vain Ionicin kasvatteja. Minäkin tahdon sellaisen!
Ihan viime päivinä tähän projektiin tuli myös toinen osa; kolme sukupolvea omaava puolalainen meidän hevosista. Puolalaisten tilanne tuntuu olevan vähän sama kuin egyptiläisten aikoinaan, vaikka puolalaisia onkin määrällisesti aika paljon. Virallisesti projekti hyppäsi vauhtiin tänään, kun sain tehtyä sivut ensimmäiselle toisen polven qismatlaiselle.
Nyt voin siis sanoa, että meidän kasvatuksessa on ihan oikeasti tavoitteita. Siinä sivussa tulee toki teetettyä muitakin hienoja hevosia, eikä nykyisen verilinjojen muodissa olon myötä se "vanhojen sukulinjojen säilyttäminen" ole ollenkaan tyhmä tekstinpätkä. Domesticien aliarvostuksesta kirjoittelen kuitenkin myöhemmin lisää.
tiistai 6. syyskuuta 2011
Virtuaalihevosteluni tilanne
Jospa kirjoittelisi edes pientä tilannepäivitystä. Kauheasti olisi ideoita blogiteksteihinkin, mutta ei minkäänlaista intoa toteuttaa niitä.
Viime aikoina kiinnostukseni virtuaalihevosiin on taas vähentynyt. Olen sen jo oppinut ettei mitään kannata väkisin tehdä, joten lähes kaikki hommat ovat seisoneet. Jonkun verran olen yksityisten kanssa sentään jaksanut touhuta. Siltikin tällä hetkellä on hevosia vailla sivuja, puhumattakaan tallien tilasta.
Kiinnostuksenpuute ei kuitenkaan ole ainoa ongelma. Aloitin tällä viikolla autokoulun sekä avoimen yliopiston, ja ensi maanantaista lähtien olen arkisin töissä aamukahdeksasta iltapäiväkolmeen. Siihen päälle vielä mainostenjako kaksi kertaa viikossa, niin johan tuota tekemistä löytyy.
Ihan kuin tässä ei vielä olisi tarpeeksi, nimittäin nettiyhteyteni on viime aikoina temppuillut satunnaisesti. Juuri niinä päivinä kun haluaisin jotain tehdä, netti pätkii valehtelematta parin minuutin välein. Tee siinä nyt sitten jotain, kun joka toisella sivunvaihtokerralla palvelinta ei löydykään.
ARJ-kalenterista pyrin huolehtimaan, mikä onkin varsin helppoa. Askellaji-ihmiset tuntuvat horrostavan jälleen, sillä mitään päivitettävää ei taas ole ilmestynyt aikoihin. ARJ-laatis jatkaa ikävä kyllä horrostamistaan, vaikka periaatteessa laatis olisikin jo julkaisukunnossa. Lähiaikoina nousseet KRJ- ja ERJ-laatikset kuitenkin antoivat minulle idean uudistaa pisteytystä hieman, mikä viivästyttää tilaisuuden pitämistä entisestään. Jasnyn kanssa olen pariin otteeseenkin yrittänyt laatiksesta puhua ja saada jotain aikaan, mutta tuloksetta. Pahoittelut tästä, itse en asialle mitään voi.
Sellaista täältä päin. Ehkä pientä innostusta ilmenisi ravurien suhteen, kunhan Kuninkuusravit ja NDM-finaali saisivat tulokset aikaan. Toivon mukaan tuloksia ei taas tarvitse odottaa puolta vuotta. Mikäköhän ihme siinä mahtaa olla, että niistä odotetuimmista arvokilpailuista on niin kovin vaikeaa saada tuloksia aikaan ajallaan?
Viime aikoina kiinnostukseni virtuaalihevosiin on taas vähentynyt. Olen sen jo oppinut ettei mitään kannata väkisin tehdä, joten lähes kaikki hommat ovat seisoneet. Jonkun verran olen yksityisten kanssa sentään jaksanut touhuta. Siltikin tällä hetkellä on hevosia vailla sivuja, puhumattakaan tallien tilasta.
Kiinnostuksenpuute ei kuitenkaan ole ainoa ongelma. Aloitin tällä viikolla autokoulun sekä avoimen yliopiston, ja ensi maanantaista lähtien olen arkisin töissä aamukahdeksasta iltapäiväkolmeen. Siihen päälle vielä mainostenjako kaksi kertaa viikossa, niin johan tuota tekemistä löytyy.
Ihan kuin tässä ei vielä olisi tarpeeksi, nimittäin nettiyhteyteni on viime aikoina temppuillut satunnaisesti. Juuri niinä päivinä kun haluaisin jotain tehdä, netti pätkii valehtelematta parin minuutin välein. Tee siinä nyt sitten jotain, kun joka toisella sivunvaihtokerralla palvelinta ei löydykään.
ARJ-kalenterista pyrin huolehtimaan, mikä onkin varsin helppoa. Askellaji-ihmiset tuntuvat horrostavan jälleen, sillä mitään päivitettävää ei taas ole ilmestynyt aikoihin. ARJ-laatis jatkaa ikävä kyllä horrostamistaan, vaikka periaatteessa laatis olisikin jo julkaisukunnossa. Lähiaikoina nousseet KRJ- ja ERJ-laatikset kuitenkin antoivat minulle idean uudistaa pisteytystä hieman, mikä viivästyttää tilaisuuden pitämistä entisestään. Jasnyn kanssa olen pariin otteeseenkin yrittänyt laatiksesta puhua ja saada jotain aikaan, mutta tuloksetta. Pahoittelut tästä, itse en asialle mitään voi.
Sellaista täältä päin. Ehkä pientä innostusta ilmenisi ravurien suhteen, kunhan Kuninkuusravit ja NDM-finaali saisivat tulokset aikaan. Toivon mukaan tuloksia ei taas tarvitse odottaa puolta vuotta. Mikäköhän ihme siinä mahtaa olla, että niistä odotetuimmista arvokilpailuista on niin kovin vaikeaa saada tuloksia aikaan ajallaan?
maanantai 8. elokuuta 2011
NDM 2011: Sprint Test & Chance Serie II sekä tunnelmia ennen finaalia
NDM edistyy viimein, tänään tuli kertarysäyksellä tulokset Sprint Testistä sekä Chance Serie II ja III -lähdöistä.
Sprint Testiin osallistunut Ghosthunter Burn sortui ikävä kyllä laukkaamaan maaliin tullessaan ja tuli näin ollen hylätyksi. Nyt minua suoraan sanottuna vituttaa että Chance Serie -tulokset tulivat samaan kasaan, olisin orin mielelläni ilmoittanut vielä kerran onneaan kokeilemaan. Eikö näiden lähtöjen ideana nimen omaan ole se, että vielä on mahdollista yrittää päästä finaaliin.
Fire's Finch ja Fire's Integrity lähtivät yrittämään onneaan Chance Serie II -lähdössä. Integrity jäi ikävästi kolmannelle sijalle, mutta kerrankin taisi olla tuuria matkassa: lähdön kakkonen oli saanut finaalipaikan jo aiemmin joten tämä toinen paikka vapautui Integritylle. Finch jäi lähes joukon hännille, eikä näin ollen saavuttanut finaalipaikkaa.
Finaalilähtöön meiltä osallistuu siis tammat Tears Falling Down ja Fire's Integrity. Kovasti en tästä vaan jaksa iloita Hunterin vuoksi ja muutenkin NDM on venähtänyt niin pahasti, että se suurin innostus ehti jo laantua. No, näillä kuitenkin mennään ja saa nähdä miten käy.
Sprint Testiin osallistunut Ghosthunter Burn sortui ikävä kyllä laukkaamaan maaliin tullessaan ja tuli näin ollen hylätyksi. Nyt minua suoraan sanottuna vituttaa että Chance Serie -tulokset tulivat samaan kasaan, olisin orin mielelläni ilmoittanut vielä kerran onneaan kokeilemaan. Eikö näiden lähtöjen ideana nimen omaan ole se, että vielä on mahdollista yrittää päästä finaaliin.
Fire's Finch ja Fire's Integrity lähtivät yrittämään onneaan Chance Serie II -lähdössä. Integrity jäi ikävästi kolmannelle sijalle, mutta kerrankin taisi olla tuuria matkassa: lähdön kakkonen oli saanut finaalipaikan jo aiemmin joten tämä toinen paikka vapautui Integritylle. Finch jäi lähes joukon hännille, eikä näin ollen saavuttanut finaalipaikkaa.
Finaalilähtöön meiltä osallistuu siis tammat Tears Falling Down ja Fire's Integrity. Kovasti en tästä vaan jaksa iloita Hunterin vuoksi ja muutenkin NDM on venähtänyt niin pahasti, että se suurin innostus ehti jo laantua. No, näillä kuitenkin mennään ja saa nähdä miten käy.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)