tiistai 21. elokuuta 2012

Hiljaiseloa - tällä kertaa syystä

Hyvin alkanut aktivoitumiseni (ainakin DLK Farmin suhteen) kaatui ensin koneen leviämiseen ja nyt koulun alkamiseen. Aloitin viime viikolla ammattikoulussa (koska olen ilmeisesti liian tyhmä yliopistoon...) ja välimatkan vuoksi asun koulun asuntolalla. Tähän mennessä kämppäkaverit ovat olleet sen verran mukavaa porukkaa, että arkipäivisin ei pahemmin tule oltua koneella. Aikaa virtuaalihevostelulle on siis nykyään vain viikonloppuisin, jolloin pitäisi hoitaa monta muutakin asiaa. Ikävä kyllä pikseliponit ovat nyt oikein kunnon syystä hiljaiselolla.

Sähköpostit vilkaisen läpi kyllä päivittäin ja ht.netissäkin poikkean. ARJ:n suhteen asiat hoidetaan niin, ettei ongelmia synny.

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Katsaus DLK Farmin rotukirjoon

Minkä ihmeen takia aina silloin ei muuta haluaisikaan tehdä kuin sitä, minkä tekeminen ei juuri sillä hetkellä ole mahdollista? Viime päivinä olen suorastaan tylsistynyt koneella ollessani ja jatkuvasti miettinyt, kuinka mukavaa olisikaan väsätä DLK Farmin sivuja tai jopa kirjoitella tekstejä yksityishevosilleni. Päätin nyt vihdoin purkaa tätä kirjoitushalua blogiin.

DLK Farm odottelee siis edelleen, että saan uuden koneen käsiini. Sitä odotellessa ajattelin kuitenkin tarinoida hieman siitä, minkälainen tallin rotuvalikoima tulee olemaan. Tällä hetkellä tallin valikoimista löytyy edustajia seuraavista roduista:

Ahaltek
American Miniature Horse
Andalusialainen
Appaloosa
Belgiantyöhevonen
Breton
Budjonnyi
Buurinponi
Clydesdale
Connemara
Friisiläinen
Haflinger
Irlannincob
Islanninhevonen
Kalliovuortenponi
Knabstrup
Lipizza
Lusitano
Mangalarga Marchador
Missouri Foxtrotter
Morgan
National Show Horse
Norjanvuonohevonen
Padang
Paso Fino
Puoliverinen
Quarter
Saddlebred
Spotted Saddle Horse
Suomen(pien)hevonen
Tennesseewalker
Ylämaanponi

Aika lista, eikös. Tällekin listalle on jo päätynyt muutama rotu, joita ei Dalekista vielä löydy. Tulevaisuudessa hankittavien rotujen lista ei ole ihan näin laaja, mutta kasvaa jatkuvasti. Kaikkia hankintalistalla olevia rotuja en välttämättä nyt edes muista, mutta ainakin seuraavia rotuja olisi tarkoitus talliin hankkia:

Arabialainen Täysiverinen
Georgian Grande
Gotlanninruss
Hackney
Hackneyponi
Kladrub
Paint
Shetlanninponi
Shire
Welsh


Tallista tulee löytymään sellaisiakin rotuja, joita löytyy myös muilta talleiltani (esim. miniatyyrit, arabit, nsh...). Qismatin pääpainotus tulee aina pysymään arabialaisissa, joten nsh:t tulevat myös DLK:n rotuvalikoimaan jottei Qismatin hevosmäärä kasva aivan mahdottomiin. Samalla ajatuksella DLK:sta tulee löytymään arabeja, enimmäkseen varmaankin omia kasvattejani, joita käytetään lähinnä arabiristeytyksiin, kuten juuri nsh tai vaikkapa awb.


Hevoset eivät tule olemaan ainoita asukkeja tallilla. Pidempään on tullut haaveiltua muun muassa laumasta ylämaankarjaa ja niiden lisäksi talliin muuttaa ainakin koiria, aaseja, pari kamelia, vuohia, kissoja ja ehkä jopa kaneja.


Uusi kone on tilattu, joten toivottavasti pääsen pian toteuttamaan näitä valtavia suunnitelmiani.

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Perjantai 13. päivä iski...

Niinhän siinä sitten kävi, että perjantai 13. päivä päätti olla huonon onnen päivä. En ole tällaisiin ennen uskonut, mutta nyt kävi niin että koneeni sanoi aamulla työsopimuksensa irti ja päätti kieltäytyä käynnistymästä.

Konerikko tulee sinänsä ikävään väliin, että viime aikoina olen ihan tosissani innostunut DLK Farmin kanssa touhuamisesta. Sisältöä on tullut hyvää vauhtia, eikä enää paljoa vaatisi että tallin voisi julkaista vaikka se remontissa tuleekin vielä jonkin aikaa pysymään. Tämä pisti nyt kuitenkin pisteen sille touhulle ainakin siksi aikaa, että saan uuden koneen hankittua.

Itse asun sellaisessa tuppukylässä, ettei täältä löydä uutta konetta kuin kauhealla hinnalla. Vasta maanantaina minulla on mahdollisuus lähteä isommalle paikkakunnalle koneostoksille, joten ainakin ensi viikkoon asti pitää kärvistellä lainakoneella jonka kanssa joudun käyttämään internet exploreria. Tähän en voi asentaa yhtään mitään ylimääräistä, joten sivujen tekeminen on unohdettava.

Täytyy sentään sanoa, että onneksi olin aikoinaan hankkinut ulkoisen kovalevyn, joka ottaa automaattisesti varmuuskopiot tiedostoista. Kaikkien tiedostojen pitäisi siis olla tallessa eilisen muokkauksia lukuunottamatta, joten tästä konerikosta sentään selviää aika vähällä.

maanantai 16. huhtikuuta 2012

Hiljaiseloa jälleen

Pääsykokeiden aika lähestyy taas vauhdilla ja se jos mikä aiheuttaa tällä hetkellä aika hyvin stressiä. Pääsiäisen jälkeen minulla ei juurikaan ole ollut mielenkiintoa virtuaalitouhuille. Vietän jälleen tämän kevään hiljaiselolla virtuaalipuuhista ja touhuilen jotain lähinnä jos sattuu oikein innostamaan. ARJ-kalenteriin ja Huhti-Cupiin tämä ei vaikuta, vaikkakin ARJ-kalenteria tulee kohtuu harvoin päiviteltyä jo sen vuoksi, ettei päivitettävää pahemmin ole.

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Tarinablogi Rainmaker Miniaturesille

Olen itse asiassa jo pidempään haaveillut tallista, josta löytyisi myös tarinatoimintaa. Surkeita yrityksiä olen tehnyt muun muassa Dalekin suomenhevosten ja Qismatin kanssa, jopa niin surkeita etteivät koskaan päässeet julkisuuteen saakka. Onpahan sitä tullut haaveiltua myös pientallista, joka keskittyy täysin tarinatoimintaan.

Nyt vihdoin Rainmaker Miniaturesin kanssa päätin toteuttaa tämän. Tarinablogi syntyi ja jopa ensimmäisen merkinnän sain aikaan! Kauhean aktiivista tästä tuskin tulee, mutta pyrin esimerkiksi varsojen syntymät kirjoittamaan edes jonkinlaisina tarinoina.

Tutustu tarinablogiin!

Vielä kun saisin tallille esittelysivun aikaiseksi niin kaikki olisi hyvin. Jasny oli kultainen ja uusi pohjapiirrustuksetkin tässä eräänä päivänä, joten saatiin tallia vähän laajennettuakin.

maanantai 12. maaliskuuta 2012

Esittelyssä Rainmaker Miniatures!

Vihdoin ja viimein puolentoista vuoden projekti on valmis. Tänään viimeinenkin sivu sai tekstinsä ja jokainen sivu on nyt netissä. Saanen siis esitellä uusimman tallini, Rainmaker Miniaturesin.

En edes muista enää mistä idea omaan talliin miniatyyreja varten lähti. Sen hetken kuitenkin muistan kun tajusin, että miniatyyrithan ovat kuin arabialaisia pienoiskoossa. Siitä lähtien en ole saanut minejä mielestäni.

Pelkästään mineihin talli ei kuitenkaan keskity, sillä sivupääosaa esittävät amerikanshetlanninponit. Törmäsin rotuun useamman kerran minifarmeja selaillessani ja lopulta päätin ottaa niitä pienen lauman kasvatettavaksi.

Tallin asukaslauma ei rajoitu pelkästään poneihin, sillä tulin hankkineeksi pari kissaa ja koiran tallipihaa koristamaan. Ingan kanssa olenkin viime aikoina tutustunut virtuaaliseen koiramaailmaan ja tykästynyt neidin kanssa kilpailuun melkoisesti. Koiratanssi- ja tuholaistorjuntakalenterit ovatkin ainoita, joita jaksan kytätä säännöllisesti. Mukavan eron virtuaalimaailmaan tekee se, ettei kilpailuihin tarvitse rynnätä osallistumaan sillä sekunnilla kun kalenteri päivittyy. Luokat kyllä yleensä täyttyvät, mutta rauhalliseen tahtiin.

Amerikankääpiöterrierejä ottaisin mielelläni lisääkin, mikäli kuvat eivät olisi ongelmana. Jonkun verran kenneleitä tulin etsineeksi kun Ingan ostin, mutta yhteenkään lupapyyntöön ei ole vastattu juuta eikä jaata. Taitaa jäädä siihen se haave kasvatuksesta.


Tallin valmistumista suurempana saavutuksena pidän ainakin itse sivua, joka esittelee amerikanshetlanninponin rotuna. Sivusta tuli kovin erilainen verrattuna siihen mitä kuvittelin, mutta ehkäpä tämä sivu auttaa muitakin harrastajia tutustumaan rotuun.

Käännösvirheistä, asiavirheistä sun muista outouksista saa ja pitääkin huomauttaa! Shettisten historia on myös itselleni varsin tuntematon, joten mielelläni kuulisin siitäkin lisää mikäli kerrottavaa on.

perjantai 9. maaliskuuta 2012

Uudet yksityiset vol. miljoona

Minun oli tarkoitus tehdä tämä postaus vasta myöhemmin kun toisellakin kopukalla on sivut esittelykunnossa, mutta pääsin taas blogikirjoittelun vauhtiin enkä halua tuhlata tätä innostusta.

Tulin sitten taas hankkineeksi pari yksityistä, mutta tällä kertaa voin lohduttautua sillä että turhia hankintoja ne eivät olleet. Ensimmäinen niistä on jo pidempään etsimäni kaksipolvinen friisiläistamma morsiameksi Jasperille. Durenin myyntitopikkia kiertelin ja kaartelin pitkään, sillä olin jo kauan sitten harkinnut kysyväni sieltä tilausvarsaa. Olin täysin ihastunut Duren Oliveriin ja mikäpä sen hienompaa kuin huomata, että myytävissä varsoissa oli varsa juuri siitä yhdistelmästä mitä olin kaavaillut. Samassa topikissa oli kuitenkin vanhempiakin myytäviä ja Duren Tuijge kiinnitti heti huomioni. Noh, siinähän se tulos jo näkyykin.

KRJ-sijoitukset olivatkin tammalla jo valmiiksi kasassa joten ryhdymme tähtäämään laatista kohti. Lisäksi tamma lähtee nyt mukanani kokeilemaan valjakkoajon saloja. Näyttelyitäkin on jo muutamat kierrelty, mutta tuttuun NJ-tapaan tuloksia saa odotella. Erityisen jännittävää tästä tekee se, että tammalla on minun ottamat kuvat. Pitkään noitakin kuvia valitsin, sillä lähes joka ikinen tamma seisoi harja minuun päin ja rodulle ominaisesti se harja myös peittää kaulaa aika reippaasti...


Toinen tapaus on ikivanha oma kasvattini, morab-ori Ravenwood's Rascal. Pitkään on tämänkin herran kanssa emmitty mitä tehdään, mutta nyt päädyin vihdoin tekemään herrasta muutakin kuin nimen jälkeläislistoilla. Herran sivut ovat vielä vaiheessa, joten esittelen ne myöhemmin. Isänä toimii entinen hevoseni, upea vanhasukuinen morganherra Winterhill's Calgary ja emänä lempitammani Beldaran.

Rascal on syntynyt tilausvarsana Ravenwood Arabiansin viime metreillä. Pitkäänhän tuo on vain lorvinut paikallaan itse kunkin taukoillessa, mutta nyt herrasta olisi tarkoitus tehdä oikein kunnon yleisratsu. Yleensä hevoseni painottuvat johonkin lajiin ja saattavat kilpailla mielenvirkistykseksi toista, mutta Rascalin kanssa kokeilen nyt ihan uutta tapaa. Kilpailemme muun muassa helppoa koulua ja matalia esteitä, sekä westerniä ja askellajeja yleishevoselle sopivissa lajeissa.



Nyt ei enää ole yksityissuunnitelmia vähään aikaan. Toisin saattaa käydä, jos joudun hankkimaan itselleni kisattavaksi Hessulle jälkeläisnäytön. Seuraavaksi tässä kuitenkin odotellaan kesällä syntyvää lämminverivarsaa, josta aiemmassa postauksessa kerroinkin.

ARJ - kun mikään ei riitä

Tämä blogipostaus on hyvin myöhässä ottaen huomioon, että asiaa puitiin jo lähes kuukausi sitten. Kirjoittelen joka tapauksessa muutaman mietteen asiasta omaan blogiinikin.


Kuten monet varmaan huomasivat, htnettiin aloitettu ihan fiksu keskustelu Askellajiratsasts - kuoleva laji? kääntyi pian hyvinkin asiattomaksi syyttelyksi. Asiasta vääntämistä jatkettiin toisenkin topikin voimin ja tästä tuloksena ARJ:n sivut uudistuivat. Tulos ilmeisesti miellytti virtuaalikansaa mutta tapa millä se saavutettiin ei todellakaan miellyttänyt meitä ylläpitoa.

Keskustelun ollessa kuumimmillaan ihmettelimme mesessä Jasnyn kanssa sitä, miksi ARJ:lta tunnutaan vaativan suorastaan mahdottomia muihin jaoksiin verrattuna. Ei se, että pidämme kyseistä jaosta tee meistä yhtään sen enempää IRL-asiantuntijoita kuin NJ-tuomarointi tekee tuomareista rakenneasiantuntijoita. Totta on, että olemme perehtyneet asioihin ns. tavallista tallaajaa enemmän, mutta tietomme ovat yhtä lailla ahkeran googlettamisen varassa kuin kenellä tahansa.

Googlen käyttö on kuitenkin osoittautunut ylivoimaiseksi ja pian suuri kuoro vaatikin meiltä jo lajiesittelyitä. Asia esitettiin suorastaan hyökkäävään tapaan muutaman tahon toimesta ja meitä suorastaan syyllistettiin siitä, ettemme osaa lukea ihmisten ajatuksia. Minulle tuli täytenä yllätyksenä se, kuinka moni niitä lajiesittelyitä loppupeleissä kaipasi. Minkäänlaista viestiä ei ole ainakaan minulle tullut mailitse tai muutakaan kautta, jossa joku olisi ihmetellyt näitä asioita.

Vanhoille sivuille luokkakuvausten lisääminen ei olisi onnistunut, sillä sivut olisivat muuttuneet täydeksi sekamelskaksi. Tästäkin saimme syyt niskoillemme ja kuoro kitisikin nyt siitä, kuinka ulkoasu ei saa rajoittaa sisältöä. Meidänkö vikamme sekin nyt on, että entiset ylläpitäjät eivät tulleet ulkoasua tehdessään tällaista ajatelleeksi? Tässä ei voi kuin oikeasti ihmetellä mitä oikein olemme tehneet, että kaikki on yhtäkkiä meidän syytämme.

Asia ei mielestäni olisi muodostunut näin suureksi draamaksi, jos meitä olisi lähestytty asiallisesti asian tiimoilta. Suora syyttely nostaa kenen tahansa karvat pystyyn ja harvemmin siitä nätisti selvitään. Itse pyrin pitämään asiallista linjaa esiintyessäni jaoksen ylläpitäjänä (= kun keskustellaan jaokseen liittyvistä asioista), mutta täytyy myöntää että välillä se tekee todella tiukkaa. Monesti tekee mieli heittää asiallisuus roskakoriin ja ryhtyä vastailemaan täysin samaan sävyyn, kuin millä meille kommentoidaan.

Noh, voisinhan minäkin heittäytyä lähes lapselliselle tasolle ja purkaa turhautumistani yhtä suorasanaisena blogitekstinä, mutta en vain koe että se olisi enää tässä vaiheessa tarpeellista. Toivon kaikkien oppineen tästä jotain, erityisesti sen että me emme ole ajatustenlukijoita. Jos joku mättää, siitä vaan naputtamaan mailia ja lähestymään asian suhteen. Ei se auta yhtään mitään, että puoli vuotta asiaa haudotaan oman mielen perukoilla ja sitten läväytetään kaikki ilmoille kun joku toinen asiaa sivuaa.

maanantai 30. tammikuuta 2012

WRJ-laatiksen kisapisteytys taas keskustelun alla

Bongasinpa eilen ht.netistä topikin, jossa oli menossa kritisointia WRJ:n laatiksen kisapisteytystä kohtaan. Joukkoon mahtui tuttuun ht.tapaan asiattomia huutelijoita, mutta edes asiallisiin kysymyksiin ei saatu vastausta. Jaoksen ylläpitäjä kieltäytyi käymästä keskustelua julkisesti ja pyysi ainoastaan yhteydenottoja mailitse.

Oresama lähetti jaoksen ylläpitäjälle sähköpostia, juttu tästä sähköposteineen löytyy hänen blogistaan. Mielenkiinnolla odotan minäkin vastausta, sillä ylläpidolla ei tunnu olevan järkeviä perusteluja nykyiseen systeemiin. "Mutkun mä haluun" ei oikein toimi...

Tänään sitten huomasin, että kyseinen keskustelu oli kadonnut ht.netistä. Kadonnut on myös aiemmin käyty keskustelu WRJ-laatiksen pisteytyksestä (keskustelu käytiin ennen, kuin laatis oli noussut pystyyn). En tiedä kuka näitä oikein häröttelee, mutta minulla sattuu olemaan kyseisessa topikissa käyty keskustelu tallessa. Ajattelin sen nyt tähän liittää kaikkien nähtäväksi, sopii tulla sanomaan jos omaa kommenttiaan ei tahdo julki.

Keskustelusta on poistettu se osa, mikä ei WRJ:n tapaukseen liity. Aloitusviestin jätin mukaan ihan selkeyden vuoksi.



sunnuntai 22. tammikuuta 2012

Mistä näitä yksityisiä oikein tulee?

Alun perin tarkoituksena oli hankkia kourallinen hevosia yksityisiksi ja tavoitella näiden kanssa taivaita. En oikeastaan jaksa edes olla yllättynyt siitä, että tämäkin homma lähti paisumaan ja karkaamaan käsistä. Tällä hetkellä yksityisiä on kaiken kaikkiaan 15 kappaletta, lisäksi yksi toistaiseksi sivuton.

Yksityisten lauma on jälleen lisääntynyt kolmella uudella tulokkaalla. Kaksi näistä saapui jo joulun tienoilla ja kolmas aivan viime päivinä.


Ensimmäisenä haluaisin esitellä kaksi kaunista colorado ranger -tammaa, jotka Latun Tallilta ystäväni Jasnyn vinkistä löysin. Kyseessä ovat N's Hex Lumos eli Lumo ja tämän jälkeläinen Paradox Carrier NU eli Donna. Kummaltakaan ei vielä löydy luonnekuvauksia, mutta hieman aremman puoleisia neitejä ovat molemmat. Näistä kahdesta Lumo on kuitenkin se selkeästi säikympi tapaus.

On suorastaan mielenkiintoista, miten näiden kanssa ajatukseni ja suunnitelmani ovat muuttuneet. Alun perin innostuin vain Donnasta, mutta päädyin silti tekemään tarjousta myös Lumosta. Myöhemmin taas Lumo on noussut paljon suuremmaksi suosikiksi.
Mielenkiinnolla odotan miten virtuaalipersoonani pärjää näiden kahden kanssa. Reaalimaailmassa minusta ei millään olisi aran hevosen omistajaksi, sillä olen itsekin aina silloin tällöin hyvinkin säikky tapaus. Katastrofihan siitä tulisi, jos esimerkiksi maastossa ratsuni alkaisi toljottaa jotain ja oma mielikuvitukseni kehittelisi vaikka mitä mutanttikarhuja sinne pusikkoon.


Kolmas tapaus on poniherra Whitelake Daniel, jonka bongasin eräästä tuontitopikista htnetistä. Aikani ihmettelin tämän kanssa, mutta pakkohan siitä oli tarjota kun niin kivoja kuviakin lopulta löytyi. Vähän oli ajatuksena tutustuttaa Daniel ja Nappi keskenään ja katsoa, tulisiko herroista kaverukset.


Kauheasti olisi taas tekemistä yksityisten kanssa. Ronjalle olisi päiväkirjaan kirjoiteltavaa vaikka kuinka ja niin tarvitsisivat muidenkin päiväkirjat täytettä. Luonnekuvauksiakin olisi useampi kappale kirjoiteltavana ja sivuja muutenkin päiviteltävänä. Mistä saisi muutaman tunnin lisää vuorokauteen...

Noh, ehkä tämän jälkeen tulisi hieman taukoa tähän yksityisten haalimiseen. Tarkoituksena olisi kyllä edelleen Jasperille hankkia sopiva morsian kasvamaan, mutta sitä lukuun ottamatta muita suurempia suunnitelmia ei ole. Tietty kesällä on sitten tulossa ravurivarsa, mutta siihen on vielä pitkä aika. Heräteostokset ovat sitten asia erikseen...

torstai 19. tammikuuta 2012

Näyttelyiden järjestämisen tuska

Olen nyt järjestänyt kolmet NJ-näyttelyt al Qismat Arabiansissa, joista kolmannet ovat parhaillaan kesken. NJ-näyttelyiden luokkien tarjonta on varsin surkeaa hieman harvinaisempien rotujen kasvattajan kannalta, joten selväähän se on että itse niitä täytyy järjestää. Ikävä kyllä minunkin ongelmakseni on nyt iskenyt muiden valittelema tuomaripula.

Aiemmissa näyttelyissä sain tuomarit hankittua varsin sujuvasti ja kaikki menikin mukavasti. Nyt ne ongelmat kuitenkin iskivät. Ensimmäiseen tuomarointipyyntööni ei vastattu yhtään mitään, myöhemmin luin htnetistä henkilön taukoilusta. Toiseen pyyntöön vastattiinkin jo ripeästi ja osa luokista sai tuomarin, joka myös hoiti tulokset ripeästi. Yksi tuomari ilmoitti taukoilevansa ja tuomarilistan päivityksen laahaavan näemmä jäljessä, mutta otti siitä huolimatta luokkia tuomaroitavaksi (suurkiitos siitä vielä hänelle!). Kolme luokkaa on vieläkin vailla tuomaria, ja sitä on nyt metsästetty lähes kissojen ja koirien kanssa.

En millään haluaisi muiden tapaan mennä htnettiin kyselemään tuomareita ennen kuin koko tuomarilista on mailitse pommitettu läpi. Ikävä kyllä tämä on kovin hidas tapa, sillä odottelen edes muutaman päivän vastausta. Pistää kyllä hieman raivostuttamaan ettei edes sitä "ei"tä voida vastata, vaikka aikaa tuntuu riittävän htnetissä roikkumiselle.


Tulevaisuudessa olisi tarkoitus järjestää lisää näyttelyitä, mutta en tiedä kuinka jaksan lähteä taas tähän rumbaan. Ronjalle erityisesti haluaisin Ch-NV -arvon, mikä on kovin vaikea saavuttaa jos joka luokassa on vastassa ne täydelliset connemarat ponituomarilla varustettuna. Nuoret varsat -luokka on lisäksi sellainen että sitä hyvin harvoin järjestetään eli itse järjestämällä saa parhaiten sen luokan mukaan. Eipä vaan kauheasti kannusta järjestämään näyttelyitä, kun tuomareita ei löydy kivien eikä kantojenkaan alta.


Valittajille vielä tiedoksi että kyllä, mieluummin kitisen kuin teen itse mitään. Eipä siitä tuomariksi ryhtymisestä olisi edes hyötyä, sillä en niitä näyttelyitäni saisi kuitenkaan tuomaroida omien hevosten mukanaolon vuoksi.

Kuvakitinää

Shonnan viimeisimmän blogitekstin innoittamana ajattelin itsekin kirjoitella vaihteeksi asia-aiheesta Qismatin blogissa.

Kuten Shonna kirjoitti, on rakennekuvien haalinta rantautunut myös arabipiireihin. Yhä useammin näkee hevosilla rakennekuvia ja yhä useammin ne ovat niitä samoja Amy Austinin kuvia. Osalla saattaa esiintyä Talaria Farmsin orin Afrikan Shahin tämä kuva, jolla myös usein niitä luokkia voitetaan. Tässä kohtaa varsin surkeana rakenteen arvostelussa ihmettelen itsekin, sillä kuvassa on varsin selkeästi nuori hevonen. Toisaalta ei pitäisi ihmetellä yhtään, sillä onhan se jo useasti todettu että tuomareiden rotutuntemuksessa on parantamisen varaa.

Itse inhoan yli kaiken rakennekuvakeskeistä harrastamista. Aikoinaan itsekin yritin haalia hevosilleni rakennekuvia ja kiersin näyttelyitä arvonimien perässä lähes veren maku suussa. Nyt olen kuitenkin täysin kyllästynyt kuluttamaan tunteja ajastani kuvien metsästykseen. Jos käykin niin hyvä tuuri että löytää farmin, jonka hevosilla on kunnollisia rakennekuvia niin eiköhän ne kuvat ole jo monella muullakin käytössä ja arvonimet anottuina. Siispä luovutin rakennekuvista haaveilunkin täysin.

Meidän arabit eivät juurikaan näyttelyitä kiertele, vaikka osalta se rakennekuva löytyykin. Taisi olla kesää kun ilmoittelin hevosia hieman ahkerammin näyttelyihin, mutta tällöin arabiluokkiin ei juurikaan ollut osallistujia ja ilmoittelin hevosiani lähinnä vain kannatuksen vuoksi. Selväähän se oli ettei meidän hevosten kuvilla menestystä tullut, mutta en sitä oikeastaan edes odottanut.

Tekstissään shonna mainitsi myös kyseenalaiset keinot, mikä on ikävä kyllä ongelma. Muistelisin joskus viime vuoden puolella jossain topikissa ilmenneen pohdintaa jonkin tallin kuvien luvallisuudesta, tällöin kyseessä olivat Amy Austinin kuvat. Ilmiönä varsin valitettava "koska tolla on luvat, on mullakin" ei taida koskaan poistua keskuudestamme.

(Tähän väliin voisin toisaalta kyseenalaistaa sen, mitä jotkut saattavat tehdä. Lähetetään farmeille mailia sivujen osoitteiden kera ja kysytään, onko tänne annettu lupaa. Itse en lupakyselyissäni anna sivujen osoitetta, eikä sitä ole tähän mennessä kukaan pyytänytkään. Kaiken lisäksi kysyn luvat eri sähköpostilla enkä nimimerkkiäni käyttäen, joten onko ihmekään ettei farmin omistaja tunnista...)


Nyt kun rakennekuvista on kitisty, voinkin kitistä hieman massakuvista. Harvinaisten kasvattajana massakuvat eivät juuri harmita, sillä joillekin roduille ei yksinkertaisesti löydy kuin tiettyjä kuvia. Arabien kanssa olen kuitenkin törmännyt siihen, että erityisesti Vikaruksen kuvat sekä tietyt Talaria Farmsin kuvat ovat täyttä massaa ja niitä löytyy joka toiselta hevoselta. Olen huomannut että samalla olen itse alkanut suhtautua hieman kielteisesti kyseisten paikkojen kuviin, mikä on harmi. Tavallaan en haluaisi kuvia käyttää niiden "massakuvien" aseman vuoksi, mutta toisaalta ei olisi kiva jättää hienoja kuvia käyttämättä.

Noh, sitä tämä touhu on ja sen kanssa on vain elettävä. Täytyy kyllä myöntää että pari päivää sitten iski epätoivo ja teki mieli pyyhkiä jokainen hevonen täysin kuvattomaksi, kun eräältä farmilta ilmoitettiin ettei heidän kuviaan enää saa käyttää. On sanomattakin selvää että kunnioitan heidän toivettaan ja poistin kuvat välittömästi, mutta tietty se harmittaa että yksi parhaimmista kuvalähteistä ei ole enää käytettävissä.

torstai 12. tammikuuta 2012

TG Trottersin kuulumisia

Kuulumiset ovat ravitallini osalta jääneet aika pienelle huomiolle blogissa sitten kesän. Totuushan on se, että innostukseni ravureihin lopahti täysin. NDM:n kanssa oli häikkää ja kuninkuusravit jäivät jälleen kerran täysin homeeseen kutsun julkaisemisen jälkeen, joten siinä sivussa se oma innostuskin katosi. Vielä ei ole näkynyt, lähtiköhän etelään talvea viettämään.

Pari päivää sitten sain viimein oikein virallisen taukoilmoituksen etusivulle. Toivon että innostus vielä palaa, sillä missään nimessä en halua lopettaa raviharrastusta. Ravureiden kanssa touhuilu on rentoa ja erilaista, sekä raviväkikin on oikein mukavaa. Ennen taukoa ehdin jo hankkia nelikon peitsareita, joita ehdottomasti haluan joskus vielä hommata lisää. Tiedä vaikka tässä innostuisi väsäämään peitsareille ihan oman tallin TG:n rinnalle. TG Pacers kuulostaisiko miltään? :D

Eilen tulin touhuilleeksi hivenen ravurien parissa. Integrityn kalenteri on nyt päivitetty ja tamma jäänyt kisaeläkkeelle. Mitään suurta menestystä tammalle ei kertynyt, mutta onko se nyt mikään yllätys kun kyse on yhdestä suosikkihevosistani. Miksei ne suosikit koskaan pärjää...
Tamma on nyt kuitenkin kantavana Savitaipaleen komeasta Further Loistosta. Varsa tulee minulle yksityiseksi ja ikääntyy reaalisti aivan varsa-ajoista lähtien. Tuskaista tästä tavallaan taitaa tulla, sillä muistan jo Ronjan kanssa malttamattomana kironneeni, kuinka mitään ei voi nuorukaisen kanssa puuhailla. En kuitenkaan voinut vastustaa kiusausta, sillä minulta löytyy kuvia lv-nuorukaisesta aivan varsa-ajoista asti.

Yksityisravurini Urpo sai myös hieman huomiota osakseen. Herran kolmivuotiskausi on ohi ja kisat päivitetty sivuille. Mitään ihmeellistä menestystä tästäkään ei ainakaan alun perusteella taida tulla, mutta onko sekään yllätys... Herralle pitäisi viritellä kuvia ja tekstejä sun muuta sälää. Ajatuksena myös olisi, että tauosta huolimatta jaksaisin edes tätä ilmoitella raveihin silloin tällöin. Yhden hevosen ennätyksen perässä pysyy paremmin kuin tallillisen.


Noh, se ravureista. Tähän väliin on vielä mainostettava ARJ:n omaa blogia, jonne olen tässä parhaillaan kaavailemassa lisää täytettä.

maanantai 9. tammikuuta 2012

WRJ on täällä taas

Blogikirjoittelu on jäänyt hieman vähemmälle IRL-kiireiden suhteen, vaikka aiheita olisi. Yksityiskuulumisia sun muita ilmestyy hieman myöhemmin, sillä tämä postaus käsittelee yleisempää asiaa.


WRJ palasi kuvioihin tuossa jonkin aikaa sitten. Ai että innostuin, sillä jo pitkään olin harmitellut jaoksen puuttumista ja tallissa tyhjän panttina seisovia westernhevosia. VLRY ei oikein koskaan ollut viehättänyt kovin monimutkaisilta vaikuttavien sääntöjensä vuoksi, joten olin jaksanut uskoa WRJ:n paluuseen.

Sivut yllättivät todella positiivisesti. Hienon lännenratsastusteemaisen ulkoasun lisäksi sivuilta löytyi kattavat kuvaukset joka lajista. Innostuneena ilmoitinkin jo itseni jäsenlistalle ja Qismatin jäsentalliksi ja ryhdyin kasaamaan westernhevosiani kisalistaksi.


Viime päivinä asiaan tuli kuitenkin uusi mutka, kun WRJ-laatista koskeva keskustelu  pääsi käyntiin. Ikävä kyllä ylläpitäjä ei tunnu ottavan kuuleviin korviinsa muiden toiveita, joten laatiksesta on muodostumassa minulle täysin turha. Sijoitus- ja voittoprosenteilla arvostelu vaatii kaikkien kisojen merkkaamista, mihin en missään nimessä tällä hevosmäärällä ryhdy. En minkään laatiksen takia.
(Kukapa haluaisi esimerkiksi Rafin joka ikistä kilpailua ryhtyä metsästämään ja merkkaamaan, kun sijoituksiakin on reilusti yli sata?)

Ehdottamani kahdella tapaa kisaosion arvostelu (hevosen omistaja saisi valita arvostellaanko hevonen sijoitus- ja voittoprosenteista vai pelkästään sijoitusten mukaan) sai täyden tyrmäyksen. Itselläni ei oikein riitä käsitys siihen, miten kahden erilaisen arvostelutavan käyttäminen muka teettäisi tuomareille lisää töitä - saman verran hevosia arvosteltaisiin joka tapauksessa. Ainakin oman käsitykseni mukaan sijoitus- ja voittoprosenttien arvoiminen on lisäksi enemmän aikaavievää kuin se tapa, jota muut laatikset käyttävät.

No, tämä oli ylläpitäjän päätös ja tällä mennään. Ikävä kyllä minun kannaltani WRJ:ssä kilpaileminen käy nyt täysin turhaksi, sillä ideana oli alun perinkin saada noita hevosia laatikseen asti. Voisihan sitä tietty kilpailla WRJ:ssä jälkeläisten mahdollisen laatiksessa menestymisen takaamiseksi, mutta katsotaan nyt. Alan tämän touhun myötä kääntyä sille ajatukselle, että joko VLRY tai ei Suomen puolella kilpailua ollenkaan.

Aika näyttää viitsinkö parin westernissä satunnaisesti kilpailevan yksityiseni kanssa harkita WRJ-laatista. Siihen asti, VLRY here we come.