tiistai 30. maaliskuuta 2021

Pakollinen "uusi VRL ja Keskusta ei toimi" -postaus

 Valittelin tuossa Jasnylle kuinka lupaukseni yhdestä postauksesta per kuukausi meinaa kaatua jo alkuvuoteen. Meinasin että en halua kirjoittaa tämän hetken "pakkoaiheesta" eli uudesta VRL:stä ja Keskustan toimimattomuudesta mutta no, tässä sitä ollaan.


Tein tämän luonnoksen jo muutama päivä sitten, mutta itse tekstin kirjoitus ei meinaa ottaa sujuakseen. Tämä kuvastanee riittävästi nykyistä tilannetta virtuaalihevosteluni parissa. Tähän ei vaikuta pelkästään keskustan katoaminen, vaan tilanne olisi tullut vastaan joka tapauksessa. Long story short, takana on koronalomautusten vuoksi erittäin raskas talvi ja sama meno jatkuu. Oma jaksaminen alkaa olla ihan totaalisen lopussa. Siihen nähden keskustan katoaminen tuli hyvään saumaan, sillä tässä voi nyt hyvällä omatunnolla olla tekemättä oikeastaan yhtään mitään.

Olin jo aiemminkin harkinnut virtuaalihevostelun discord-kanavalle liittymistä, mutta keskustan kadottua se tuli tehtyä ikäänkuin pakon sanelemana. Kyseinen discord näyttäisi olevan tällä hetkellä ainoa kunnollinen tiedotuskanava sekä keskustaan että uuteen VRL liittyviin asioihin. Varsinkin VRL:n osalta sitä kyllä kaipaisi paljon parempaa tiedotusta asioista ja tässä huomaakin laitoksen omien tiedotteiden kömpelyyden.

Ht.netin virtuaalipalstaa olen käynyt välillä vilkuilemassa, mutta näyttäisi että sinne ei ole tapahtunut sen suurempaa paluuta. Harmi sinänsä, olisin kyllä itse ihan valmis palaamaan sinne takaisin vaikka onhan keskusta osittain osoittautunut käytössä paljon näppärämmäksi. Voi olla että htnettiä tulisi itsekin käytettyä nyt enemmän ellen olisi käytännössä tauolla, mutta nyt olen vain ihan tyytyväinen että ei tarvitse seurata virtuaalimaailman asioita kovin tarkkaan.

Keskustan takaisin toimimaan saaminen vaikuttaa todella hitaalta prosessilta. Nähtäväksi jää miten tässä käy, saadaanko palvelinta ollenkaan takaisin ja jos saadaan, onko koko foorumi kadonnut taivaan tuuliin. Noh, yhteisöllisyys on niin iso osa tätä harrastusta nykyään että eiköhän joku pistä uuden foorumin pystyyn. Sitä ainakin toivon, sillä jos jatkossa ollaan pelkän discordin varassa niin oma harrastukseni taitaa loppua siihen. En pidä siitä yhtään alustana tällaisessa käytössä, keskustelu on niin nopeatahtista että asiat hautautuvat viestitulvaan eikä esimerkiksi pari päivää vanhaan keskusteluun "voi" enää ottaa osaa niin kuin foorumilla.

Eipä tässä kai muuta kuin jatketaan odottelua.


No entäs se uusi VRL? Paljoa en ole siihen taukoiluni takia jaksanut tutustua, mutta vaikuttaa ihan näppärältä. Suorastaan rakastan hevosrekisterin jonojen poistumista! Omien hevosteni rekisteröinti on laahannut aina hurjasti jäljessä osittain juuri siksi, että hevoset jäävät jonoon ja tunnukset tulevat sitten joskus. Nyt tunnuksen saa saman tien ja esimerkiksi hevosen rekisteröinti samaan aikaan sen vanhempien kanssa onnistuu sujuvasti.

Lisäksi jos oikein tulkitsin discordin keskusteluista, tarkoitus olisi että värilistoihin saataisiin vihdoinkin eri kirjavuudet! Olen aina inhonnut, että VRL joutuu kirjavat rekisteröimään vain kirjavina.


Siinä taitaa olla se kaikki, mitä minulla on sanottavaa näistä aiheista. Tuskin olisin kirjoittanut kummastakaan, ellei kuukauden vaihtuminen olisi lähellä ja tämän kuun postaus tekemättä..

lauantai 27. helmikuuta 2021

Voihan värimoka!

 Olen tuskaillut tämän asian kanssa jo pitkään, ainakin viime syksystä asti. Nyt päätin vihdoin tarttua härkää sarvista ja vinkua tästä blogissa toivoen, että edes joku osaisi heitellä fiksuja kommentteja ja auttaa minua selvittämään kuinka tämä ratkaistaan.


Siitä on nyt melkein vuosi, kun ostin Dragonin. Väri tuotti ensin harmaita hiuksia, mutta lopulta sille löytyi tosi kivat kuvat. Aikaa kului ja Dragonista tuli minulle todella tärkeä sekä mielenkiintoinen tarinahevonen. Ori kävi näyttelyissä ja viime lokakuussa se myös kantakirjattiin.

En enää muista koska tähän heräsin, mutta syksyn aikana tajusin tehneeni aivan järjettömän mokan. Dragonin kuvissa oleva hevonen on perlino, mutta Dragon itse on hopeanmustanvoikko. Havainnollistan asian kuvilla siltä varalta, että kaikki eivät ole voikkoväreistä kärryillä.

Perlino ori, jonka kuvat Dragonilla nyt on

Geenitestillä hopeanmustanvoikoksi todettu tamma

Että semmoista.

En todellakaan enää muista mitä päässäni liikkui silloin, kun kaivelin Dragonille kuvia. Tilanne on kuitenkin se, että nyt vuoden jälkeen en voisi kuvitella Dragonin muuttuvan noin radikaalisti. Tuplavoikkoa orista ei kuitenkaan saa hyvällä mielikuvituksellakaan. Olen liian syvällä realistisessa värien periytymisessä muuttaakseni orin väriä noin hurjasti, eikä moinen muutenkaan sopisi tallille jossa painotetaan toiminnan realistisuutta.

Ongelma on siis melkoinen. Yksi vaihtoehto toki olisi vain pistää pää puskaan ja toivoa, että kukaan muukaan ei mokaani hoksaa (poislukien toki tämän blogin lukijat, mutta teitä ei tunnu olevan paljoa). Kuvien vaihto tuntuu ajatuksena todella mahdottomalta, sillä minulle kuvissa olevasta hevosesta tulee yleensä hyvin nopeasti juuri SE hevonen. Hiljattain kuoppasin yhden Hipposkuvallisen hevosen ja suunnittelen toiselle samaa, sillä en voi kuvitella niille muitakaan kuvia.

keskiviikko 17. helmikuuta 2021

Reaali-ikääntyminen ja kasvatus

 Aurinko paistaa jo korkealla ja tunnelma alkaa olla kovin keväistä. Se tarkoittaa myös sitä, että Cascade Morgansin varsavalvojaiset lähestyvät! Ensimmäistä varsaa odotetaan syntyväksi maaliskuussa, joten jännitys alkaa tiivistyä.

Mutta millaista on kasvatus tallissa, jossa kaikki tapahtuu reaaliaikaisesti? Olen huomannut, että oikeastaan aika mukavaa.


Cascaden toiminta tosiaan tapahtuu täysin reaaliajan mukaisesti. Se tarkoittaa sitä, että tammat astutetaan kesällä (pienellä joustolla), varsat syntyvät keväällä tai alkukesästä, varsat vieroitetaan aikaisintaan puolen vuoden iässä ja myydään vasta sitten.

Astutusten suhteen joustoa on ehkä eniten. Olen yleensä syksyllä alkanut etsiä ensimmäisiä oreja ja joskus se venähtää jopa seuraavan vuoden puolelle. Osittain syynä on se, että en viitsi kauhean aikaisin sopia astutuksia ulkopuolisille oreille. Eipä se tosin ole tuntunut tähän mennessä ketään haittaavan, että varsan sivuja joutuu odottelemaan. Osin myös siksi, että kyseessä on harvinainen rotu ja oreja joutuu joskus hakemaan pitkäänkin.

Käytännön tasolla kuitenkin päätän jo hyvissä ajoin kesällä mitkä tammat astutetaan. Tarinoinnissa eletään kuin tammat olisivat tiineenä, oli oria sitten löytynyt tai ei.

Varsojen syntymä menee yleensä jossain määrin astutusajan mukaan, eli aikaisin astutetut syntyvät aikaisin. Käytännössä niitä tulee kuitenkin lätkittyä pitkin kevättä vähän miten sattuu. Tänäkin vuonna ensimmäisenä syntyvä varsa on se, mitä odotan eniten.

 

Realistisuus pääsee peliin muutenkin kuin vain ikääntymisen kanssa, sillä syntyville varsoille arvotaan sukupuoli ja väri. Vielä en ole viitsinyt ryhtyä arpomaan mahdollisia luomisia ja kuolleena syntymisiä, mutta voi olla että sekin lähtee mukaan vielä tulevaisuudessa.

Aikaisemmin arvoin syntyvät varsat näin: selvitin ensin vanhempien perusteella varsalle mahdolliset värivaihtoehdot ja listasin ne tuplana, löin jokaisen vaihtoehdon perään sukupuolen ja heitin arpomakoneeseen. Toistaiseksi olen päättänyt kuitenkin antaa itselleni oikeuden huijata yhden varsan kanssa per vuosi, mutta siitäkin voisi toki luopua.

Nykyään ei tätäkään tarvitse tehdä niin vaikeasti, sillä bongasin heppageneraattorin! Tämä tekee käytännössä sen mitä olen tehnyt eri arpomakoneella: arpoo ensin varsan sukupuolen ja sen jälkeen värin perustuen sen vanhempien väreihin. Aivan mahtavaa! Todella hienoa että harrastajat jaksavat väkertää tällaisia.

 

Jossain vaiheessa kun useampi tamma on jo astutettu, kasaan tiedoston nimeltä varsat20xx. Kirjaan sinne aluksi yhdistelmät ja kun kaikki - tai suurin osa - on kasassa, alan arpoa värejä ja sukupuolia. Tämä vaihe tapahtuu monesti jo hyvissä ajoin, jotta varsojen syntymään mennessä kaikki on valmista. 

Kunhan värit ja sukupuolet on arvottu, alkaa nimien kehittely. Minien kanssa touhutessa olen kovasi tykästynyt siihen, että varsan nimi johdetaan jollain tapaa vanhempien nimistä. Joskus se onnistuu ja joskus ei, mutta ainakin yritän päästä mahdollisimman lähelle ja hakea inspiraatiota vanhempien nimestä.

Sivut kasaan yleensä aika pian sen jälkeen, kun nimi on keksitty. Kuvat monesti löytyvät jo värin selviämisen jälkeen. Sitten ei ole tehtävissä muuta kuin odotella syntymäkuukautta.

Varsan syntymäpäivä määriytyy yleensä vähän sen mukaan, kuinka paljon varsaa odotan ja kuinka hyvin minulla on aikaa virtuaalihevosille.


Varsojen syntymän jälkeen menee vähintään puoli vuotta, ennen kuin myyntiin meneviä voi alkaa kaupata. Tavallaan tämä on hyvä, sillä haluan lähettää jokaisen maailmalle lähtevän varsan matkaan mukanaan edes muutamia päiväkirjamerkintöjä sen kasvusta. Ensimmäisen setin kanssa en päässyt ihan sille tasolle kuin halusin, mutta Redi varsinkin sai mielestäni aika hyvin tekstiä. No, olihan se ihka ensimmäinen kasvatti ja sitä myötä erityinen.

Varsojen kohtalo määräytyy yleensä viimeistään sitten, kun sukupuolet on arvottu. Realistisuuden vuoksi en voi pitää kaikkia orivarsoja ja koska yritän pitää jotain tolkkua hevosmäärässä, täytyy tammamääräkin pitää kurissa. Niinpä harkitsen jokaisen varsan kohdalla tarkkaan, olisiko juuri se sopiva talliin jääjä. Joskus toki jo astutusvaiheessa on selvää kuka jää.


Vihdoin varsat on vieroitettu ja tammat (tarinallisesti) tiineinä. Kierros alkaa alusta.


Ajattelin tosiaan tallia perustaessa, että mitenhän tähän reaalirytmiin mahtaa sopeutua. Totta on että joskus on todella vaikea odottaa vaikkapa jotain huippukivaa varsaa syntyväksi. Enimmäkseen tämä on kuitenkin mahtava harrastusmuoto nykyiseen elämäntilanteeseeni nähden. Saan tarinoida niin paljon kun haluan, mutta jos en ehdi tai jaksa kolmeen kuukauteen edes avata tallin sivuja niin se ei haittaa - aikaa on kuitenkin kulunut vain se kolme kuukautta!

Tällä hetkellä tallin tarinablogi on ihan kamalan jäljessä. Luonnoksissa on useampikin aloitettu teksti ja paljon vielä uupuu, sillä joitain tapahtumia haluan ehdottomasti kirjoittaa. Saapa nähdä koska blogiin läjähtää kerralla useampi menneisyyteen ajoittuva teksti.


sunnuntai 31. tammikuuta 2021

Alkuvuoden ostoksia

 En yleensä tee uudenvuodenlupauksia millään osa-alueella elämässäni, mutta tänä vuonna meinasin kokeilla virtuaalista uudenvuodenlupausta: kirjoita ahkerammin blogiin. Tavoite onkin saada edes yksi teksti per kuukausi koko vuoden ajan, kaikki siitä yli menevät ovat vain plussaa. Katsotaan miten käy! Tykkään tosi paljon blogin kirjoittamisesta ja muutenkin virtuaaliblogeja on kiva seurata.


Tässä postauksessa ajattelin hieman esitellä viimeaikaisia virtuaaliostoksiani, koska miksi ei. Tämäntyyppisiä postauksia on välillä näkynyt muidenkin blogeissa, ja minusta on ainakin mielenkiintoista kuulla miksi joku on ostanut jonkun tietyn hevosen.


Aloitetaan vaikka pienellä arabilaumalla. Kida suoritti pientä tallintyhjennystä ja minähän iskin heti kiinni ja kaappasin koko myynnissä olevan arabiporukan. Viime vuonna arabirintamalla oli osaltani melko hiljaista ja ostetut hevoset taitaa voida laskea yhden käden sormilla (jos lisää mukaan kolme kotiin teetettyä omakasvattia...), joten tänä vuonna pistin paremmaksi jo heti alkuvuodesta!

Ostoksia olivat siis kolme domesticia ja kolme egyptiläistä. Egyptiläiset olivat kaikki evm-tammoja; Almera, Cassiopeia ja Lucena. Evm-hevosten kehittely ei ole suosikkipuuhaani, joten tottahan toki niitä pitää hommata kun tarjolla on. Tämä ostos vie evm-egyptiläisten tilanteen 7.14 eli tammoja kaksin kerroin oreihin nähden. Näin ollen myös lisää pohjia ikuisuusprojektiini eli pitkäsukuisten egyptiläisten jalostamiseen.

Kolmesta domesticista yksi oli evm ja kaksi pitkäsukuisia. Evm-tamma Escadina ei nyt olisi ollut mikään välttämätön ostos, sillä domesticeissa suosin itse eniten pitkäsukuisia. Toisaalta tamman osto tasoitti tilanteen evm-orien suhteen ja nyt kumpaakin sukupuolta on neljä kappaletta.

No entäs ne pitkäsukuiset? Toinen niistä on ori Oscuro al Sparta. Jossain määrin ehkä vähän liikaa tuttua sukua, sillä Oscuron isä on omakasvattini ioniclaisesta orista ja hyvin lyhyen kasvatusuran tehneestä Jawna Arabiansin tammasta. Rayadlainen emä asustaa myös meillä ja tallista löytyikin jo valmiiksi Oscuron puoliveli. Eiköhän tällekin orille kuitenkin paikkansa löydy jalostuksessa.

Toinen taas on tamma Exmachina al Sparta. Tamman isänisä Cala Bahsiir pisti silmään, sillä sitä ei kauhean paljon tunnu tulevan suvuissa vastaan. Osin myös siksi, että käytin itsekin oria kymmenen vuotta sitten muualle myydylle kasvatille, joka on sittemmin kadonnut. Toki meiltä löytyy tämänkin tamman puoliveli samasta emästä, mutta tamma on silti mielenkiintoinen lisä pitkäsukuisten porukkaan.

Yksi arabi vielä, tämä tosin omakasvatti ulkopuolisesta isästä. Eyab Ameer al Qismat on pitkäsukuinen ori domestic-isästä ja egyptiläisemästä. Isää tarjottiin jalostukseen keskustan arabikeskustelussa ja pitihän siihen iskeä kiinni, kun tutustuin orin sukuun. Nostan muuten hattua jokaiselle, joka jaksaa tehdä pitkäsukuiselle hevoselleen laajenntun sukutaulun! Helpottaa suvun tutkimista kummasti, vaikka melkoinen työhän se on. Mutta se suku. Isänemän ja isänemänemän puolen suvut meillä on ihan kohtalaisesti edustettuna, mutta se olikin juuri isälinja mikä tässä orissa pisti kiinnostamaan. Kyseisen isälinjan hevosia meillä ei ollut vielä yhtään kappaletta, joten hyvä hankinta jo sen takia. Lisäksi Feelgood Lucjan ja Feelgood Adelajda tuovat minulle aina huimasti nostalgisia muistoja mieleen! Näitä kahta ihastelin Dahabussa jo niiden eläessä ja ne olivatkin itse asiassa minulle ensimmäinen kosketus puolalaislinjaisiin arabeihin ja ylipäätään siihen ajatukseen, että arabien verilinjat ovat olemassa. Domesticien suvuissa näitä kahta näkee kyllä satunnaisesti, mutta olen ollut onnekas ja löytänyt talliin aidon puolalaisenkin!

(Tästä tuleekin mieleen että toivoin Ionicin joulukalenteriin postausta aiheesta mielenkiintoiset hevoset suvuissa. Aiheesta olen aikonut itsekin joskus kirjoittaa, joten siinä voisi olla ideaa tälle vuodelle.)


Noh, se arabeista. Eksyin taas Alegreen sivujentekofiilis päällä ja olihan se taas pakko haalia vähän sitä sun tätä.

Connemarat Kernfield Calisco ja Kernfield Nevilla tarttuivat haaviin ensimmäisinä. Ostan enemmän kuin mielelläni valmiiksi kisattuja poneja ja nämä ovat vielä suvuiltaan sellaisia, että omasta tallista niitä ei löydy. Yksi sama nimi niiltä toki löytyy eli toisilleen niitä ei tule paritettua, mutta saapahan lisää motivaatiota kehittää connemarajalostustakin eteenpäin. 

 

Miksi ihmeessä -osastoa edustaa tällä kertaa evm-sukuiset dalesponit Luminous Intensity ja Intense Inymia. Näitä olen katsellut Alegressa jo pidempään sillä muistan seuranneeni niitä satunnaisesti jo vuosia NJ-näyttelyiden myötä. Tuuminpa sitten että miksi ei, ja lisäsin ne listalle. Tuleepahan keräiltyä taas erilaisia rotuja, joita ei tallista vielä löydy. Ylämaanponeja on jo tulossa, seuraavana haaveena taitaa olla dartmoor.

 

Irlannintyöhevostamma Eadaoin Ion on taas niitä hevosia, jotka jostain syystä eivät vaan lähde mielestä. Olihan sekin sitten pakko napata mukaan nyt varsinkin, kun tulevan vuoden tavoite olisi muuttaa Susijoki tarinapainotteiseksi pientalliksi. Sopiihan sinne yksi iso kenttähevonenkin, eikös vaan? Tätäkin tammaa olen katsellut jo pidemmän aikaa. Kiinnostus lähti varmaan viime vuoden laukkakokeilustani, joka päättyi yhteen CAS-vuoteen. Pohdin sitten että mitähän tekisi täykkäreillä, sen verran kivannimisiä hevosia tuli hommattua. Tutustuin Irish Sport Horseen ja sitä kautta Irish Draughteihin, ja joku niissä vain kiinnosti. Kenttäprojektia ei ole sittemmin ainakaan vielä syntynyt, mutta saas nähdä.

 

Viimeisenä ostoksena vielä pitkäsukuinen suomenhevosori Oldfinion Anivarha. En ole oikeastaan koskaan innostunut suomenhevosista virtuaalisesti, vaikka aina olen muutamia omistanutkin. Silti tykkään joskus katsella pitkäsukuisten suokkien sukuja ja bongailla hevosia, joita muistan ihailleeni ihan livenä. Isän puolen suku saikin sitten tästä orista tarjoamaan. Sieltä löytyy entisen irl-kaverini aikoinaan kasvattama Oljenkorren Morrena ja sen emä Saippuakupla TK. Kuplan muistan hyvin ja muistanpa vielä sillä olleen hevosen kuvatkin. Kyseisten kuvien hevonen asui silloisella ratsastuskoululla jossa kävimme ja tokihan tuttu hevonen kuvissa luo vielä enemmän sidettä virtuaalihevoseenkin. Morrenan muistan huomattavasti hämärämmin, kaikeksi harmiksi kummallekaan ei löydy toimivia sivuja edes niiden myöhäisempien omistajien ajoilta.

perjantai 1. tammikuuta 2021

Virtuaalinen vuoteni 2020

 Vuosi on jälleen vaihtunut, ja sen kunniaksi ajattelin hieman tiivistää millainen oli harrastusvuoteni 2020 ja pohtia, miltä 2021 tulee näyttämään virtuaalihevostelun osalta.


Aloitetaan vaikka blogista. Tykkään ihan hirveästi blogiin kirjoittamisesta, vaikka se ei tekstimäärissä näykään. Ideoita on enemmän kuin niitä saan toteutetuksi. Vuonna 2020 kirjoitin yhteensä kahdeksan blogipostausta, joka on sentään enemmän kuin vuoden 2019 viisi postausta. Teksteissä tuli esiteltyä hevosia ja talli sekä pohdittua muun muassa kasvatusrotuja ja kokeiltua jotain ihan uutta laukkaurheilun merkeissä.

Vuonna 2021 toivon saavani kirjoitettua enemmän blogitekstejä. Ideoita olisi monia ja bloggerin luonnoksissakin on liian monta puoliksi aloitettua tekstiä. Lisäksi aloitin innolla heinäkuussa miksi ostin tämän hevosen -sarjaa, jota voisi toki jatkaa.


Tallien osalta vuonna 2020 tapahtui sentään jotain. Kesäkuussa esittelin tuoreimman tarinaprojektini, morganhevosia reaaliajankululla kasvattavan Cascade Morgansin. Tallin kolme ensimmäistä kasvattia syntyi keväällä, ja kesän ja syksyn aikana talliin kertyi paljon uusia hevosia. Tammoja laitettiin tiineeksi ja parhaillaan jännitän millaisia varsoja sieltä ilmestyykään tässä kevään aikana! Tämän tallin osalta toivon että sama linja jatkuu myös vuonna 2021, tosin tallin omaan blogiin toivon mukaan saan kirjoiteltua useammin.

Wolf Creek Ranch on ollut jo pidemmän aikaa heitteillä, mutta 2020 toi ulkoasun vaihdon aloituksen ja hevosmäärän karsinnan. Tämän tallin kanssa on vielä ihan hurjasti tekemistä pelkästään ulkoasun vaihdoksen kanssa. Suurin tavoitteeni ranchin osalta vuodelle 2021 on kuitenkin uusien morganlinjojen luominen. Aloitinkin sen viime vuoden puolella tekemällä kasan tuonteja, tästä on hyvä jatkaa. Olen valittanut varmaan jo tarpeeksi usein siitä, kuinka Cascadessa hukutaan Arcadia Morgansin kasvateihin hevosten suvuissa - tämän projektin avulla toivon tekeväni edes omaan käyttööni vierassukuisia hevosia.

Meinasin ensin kirjoittaa että Qismatissa ei tapahtunut oikein mitään, mutta tapahtuihan siellä. Ostin pari uutta hevosta, sain tehtyä kolme kasvattia omaan käyttöön ja kolme muille harrastajille tilausvarsoina. Lisäksi aloitin projektin pitkäsukuisten hevosten isä- ja emälinjojen merkitsemisestä niiden sivuille. Arabien osalta on vähän hiljentänyt menoa tuo AHACn katoaminen, mutta pidetään peukkuja että sekin sieltä vielä nousisi takaisin. En ikinä muista seurata noita jenkkifoorumeja, mutta edellisen lauseen kirjoitettuani päätin mennä katsomaan. Ja olihan siellä loistavia uutisia, AHAC on palannut! Tiedän mitä teenkin Qismatin osalta ainakin alkuvuoden: lisään hevosia tietokantaan ja setvin jo kannassa olevia hevosia ja niiden kisoihin ilmoittamisia.

Rainmaker Miniatures on ja voi hyvin. Tämä talli on minulle sellainen hyvän mielen projekti, jossa voin kasvattaa kasvattamisen ilosta. Ja keräillä nättejä poneja. Vuonna 2020 sain hommattua monta uutta ponia ihan uusista suvuista ja kasvattejakin syntyi 14, joista vain neljä jäi kotiin. Minitallin osalta minulla on ollut pienenä tavoitteena myös kantakirjata koko sakki ja sitä tavoitetta kohti pyritäänkin aina kun vaan muistan osallistua kantakirjatilaisuuteen. Poniktk järjestää ihanasti myös ktk-kelvottomille tilaisuuksia, mikä on nopeuttanut tätä työtä hurjasti. Excel-taulukkoni mukaan 118 ponista (amh ja amshe yhteensä) kirjaamattomia on 53 eli alle puolet poneista!

Feadanin osalta taas hiljainen eteenpäin porskutus jatkuu. Muutamia uusia poneja syntyi ja pari tilausvarsaakin lähti maailmalle. Tämän projektin kanssa voisi panostaa niin paljon enemmänkin, mutta saa nähdä kuinka käy.

Yksityisten osalta sain vihdoinkin julkaistua uuden koontisivun. Hevoset vaihtuvat uuteen ulkoasuun sitä mukaa kun jaksan panostaa, eli hitaasti. Itse hevosten kanssa ei ihmeitä ole tapahtunut, mutta tämän vuoden puolella sen sijaan pitäisi tapahtuakin. Sekä Vilinä että Tuikku ovat menossa KRJ-laatikseen, toivon mukaan alkuvuoden puolella. Sekös vasta jännittääkin sillä niistä tulee ensimmäiset omistuksessani olevat hevoset, jotka menevät johonkin muuhun kuin ARJ-laatikseen. Jännitystä elämään siis.


Yleisesti ottaen toivon, että vuonna 2021 jaksaisin harrastaa enemmän. Morganprojektin myötä olen alkanut löytää taas kirjoittamisen iloa, joka on ollut kadoksissa jo kymmenisen vuotta. Seurailen aina välillä Keskutan tarinatapahtumia ja -talleja ja toivon, että jonain päivänä saisin itsekin luotua tarinahahmon ja lähdettyä näihin mukaan. Foorumiroolipelien kulta-aikoina rakastin erityisesti hahmojen luontia, vaikka ihmishahmoille en niinkään lämmennyt. Niitä aikoja on kuitenkin säännöllisesti ikävä.

Paljon harrastukseni tahtiin vaikuttaa tietysti IRL-elämä. Vuosi 2020 ei ollut kenellekään helppo, mutta omalta osaltani erityisesti loppuvuonna tuntui että kaikki alkaa kaatua päälle. Tilanne työpaikalla on käynyt melko stressaavaksi, mikä tietysti näkyy vapaa-ajallakin. Pidin viime kesänä lomaa vain pari viikkoa, tarkoituksena pitää loput lomat tässä alkuvuodesta, mutta lomautusten takia nekin taisi mennä puihin. Ensimmäistä kahden viikon lomautuspätkää odotankin jo kovasti, että vihdoin saisi kunnolla levätä. Työpäivien jälkeen jaksamista ei todellakaan riitä virtuaalihevosille, ja vapaapäivätkin kuluvat nykyään melkoisessa koomassa. Vaikuttaa myös siltä että ainakaan keväästä ei ole tulossa yhtään sen helpompi, mutta aika näyttää miten tässä käy. Ehkä lomautusviikoilla jaksaisi virtuaaliheppaillakin vähän enemmän.


Hyvää uutta vuotta kuitenkin kaikille! Toivottavasti 2021 on edeltäjäänsä valoisampi.

sunnuntai 15. marraskuuta 2020

Kadonnutta hevosta metsästämässä

Tämä teksti käsittelee kadonneita hevosia tietysti arabien merkeissä, sillä niiden kanssa harrastan eniten vanhoja nimiä ja pitkiä sukuja.


Laiskana ihmisenä merkitsen myös pitkäsukuisten hevosteni sivuille vain kolme polvea sukutaulua. Ihailen aina niitä harrastajia jotka jaksavat kirjata kaiken suvun hevostensa sivuille - näitä näkee paljon suomenhevosilla. Itse en kuitenkaan siihen jaksa ryhtyä.

Sukuja tulee kuitenkin tongittua paljon ja omistan paljon arabeja, joilla on vanhoja nimiä ihan siinä kolmen polven sisälläkin. Joskus lähden myös ihan huvikseni kaivelemaan jonkun hevosen sukua pidemmälle ja ennen kuin huomaankaan, kello on jo vaikka mitä ja olen todella syvällä web archivessa.

Olen kuitenkin pohtinut, että erityisesti arabien kohdalla olisi kiva jos pidemmästä suvusta olisi jotain muutakin merkkiä sivuilla kuin vain se kolme polvea. Yksityisteni kanssa merkkaan isä- ja emälinjat hevonen hevoselta (esimerkki), mutta arabien kanssa olen nyt toistaiseksi päätynyt linkittämään vain sen ns kantahevosen (esimerkki). Linkit ja vanhat sivut ovat kivoja, ja tämä on yleensä hieman nopeampaa kuin alkaa kaivaa ja linkittää monta polvea hevosia. Tavoitteena olisi saada kaikille yli kolmepolvisille hevosille nämä merkinnät.

Pohdin kuitenkin siinä tonkiessani, että kaikille tämä vanhojen hevosten etsiminen ei ole niin tuttua. Minulle se alkaa olla jo oma harrastuksensa, ja mikä onkaan sen hienompaa kuin pitkän kaivamisen tuloksena todella löytyy se toimiva linkki! Ajattelinpa siis kirjoitella pitkästä aikaa blogiin ja kasata pienet ohjeet siitä, miten itse suoritan kadonneiden hevosten metsästystä.


Hevosen suvussa on siis rikkinäinen linkki? Ei hätää, salapoliisityöllä pääsee tuloksiin. Tarvitaan vain kärsivällisyyttä, seikkailuhenkeä, ja pari aputyökalua.


Ensimmäinen ja tärkein aputyökalu on Google.

Helpoimmillaan homma menee näin: Maalaan hevosen nimen sukutaulussa, painan hiiren oikeaa painiketta ja valitsen kohdan "Google-haku". Selain avaa googlehaun ja helpoimmillaan oikea linkki löytyy ihan pelkästään googlettamalla. Google saattaa myös löytää kyseisen hevosen VRL-sivun, ja linkki kuin linkki, joskus sekin on riittävä.

Aina ei kuitenkaan mene näin.

Jos nimi on jotain sellaista, kuten 2000-luvun alkupuolen White Angelit ja Black Boyt, ei pelkkä googlehaku aina riitä. Laittamalla hakutermin " -merkkien väliin, google hakee juuri tietyillä sanoilla. Siinä missä hakemalla sateinen iltapäivä saattaa google löytää wikipediasivun sateesta, "sateinen iltapäivä" löytää sivuja juuri tuolla termillä. Kokeilkaapa vaikka laittaa googleen Dahabu Smooth Criminal ja "Dahabu Smooth Criminal".

Yksi hyvä vinkki on myös googlen hakutulossivun työkalut. "Työkalut" -kohdan kaikki kielet -valikosta voi valita googlen näyttämään vain suomenkielisiä sivuja.


Toinen aputyökalu on VRL. Monesti hevosen VRL-sivun löytää googlettamalla, mutta joskus kannattaa heittää hevosen nimi myös VRL:n rekisterin hakuun. VRL:n kautta saattaa myös löytää hevosen uudet sivut, jos ne on sinne joskus päivitetty. Todella vanhoilta hevosilta sivujen osoite on toki täysin kadonnut myös rekisteristä.


Kolmas on tietenkin Web Archive. Vanhoja sivuja löytää archiven avulla todella paljon.

Jos osoite ei jostain syystä löydy archiven haulla suoraan, kannattaa kokeilla itse tallin sivuja. Jos vaikka tältä sivulta muokkaan hakukentästä pois "oriit/Fateh.htm", on tuloksena tämä sivu. Sieltä kun valitsee linkin "21 captures", pääsee kalenterimuotoiseen näkymään jossa näkyy kaikki ne kerrat kun sivu on tallennettu archiveen. Mitä vanhempi talli tai hevonen, sitä vanhempi vuosiluku kannattaa valita.

No entä jos tiedossa on tallin osoite ja tallin etusivu kyllä löytyy, mutta hevoslistausta ei? Ei hätää! Archivessa voi hakea myös kaikkia tietyltä osoitteelta löytyviä sivuja. Teen sen itse yleensä näin: Tällä sivulla poistan hakukentästä "oriit/Fateh.htm" ja laitan tilalle yleensä ä tai ö, sillä ne eivät tuota tuloksena sivuja. Tuloksena tuli tällainen sivu, ja siellä onkin linkki "Click here to search for all archived pages under http://geocities.com/shebjammin02/." Linkkiä painamalla löytyy kaikki kyseisestä osoitteesta tallennetut sivut, ja tietyn hevosen metsästys voi alkaa.


Mitäs sitten tehdään, jos linkkiä ei ole olemassa eikä googletuskaan auta? Silloin painetaan salapoliisin hattu syvemmälle päähän ja ryhdytään oikein kunnon kaivuutyöhön.

Vaikka googletus ei toisikaan hevosen sivuja valmiina tarjottimella, se tarjoaa yleensä paljon muita vinkkejä. Hevosen muut jälkeläiset ja muut sukulaiset auttavat usein eteenpäin. Muiden jälkeläisten sivuilta saattaa löytyä linkki, jota kokeilemalla web archivesta saattaa löytyä toimiva sivu.

Joskus vaaditaan vielä tiukempaa salapolisiitoimintaa. Selaan itse paljon tallien web archive -sivuja linkkien toivossa. Hevoslistat ja kasvattilistaukset ovat aina selaamisen arvoisia. Lisäksi ei kannata luovuttaa ensimmäisen toimimattoman linkin jälkeen, sillä on paljon hevosia jotka ovat vaihtaneet omistajaa kerran tai kaksi. Vaikka yhden tallin linkki ei löytäisi archivesta mitään, toisen tallin linkki saattaakin löytää.

 

Geocitiesin sivuja hakiessa kannattaa muistaa tietyt sivut, jotka tallensivat geocitiesin sivuja. Kannattaa siis joskus kokeilla muuttaa geocitiesin osoite muotoon oocities.org tai geocities.ws. Google toki löytää nämä versiot monesti, mutta kannattaa silti kokeilla.


Tässä hommassa jos jossain oppii, että sukutauluihin kannattaa merkitä myös ne toimimattomat linkit. Joku saattaa niiden avulla löytää jotain hyödyllistä. Jossain vaiheessa oli trendi jättää toimimaton linkki merkitsemättä jonkinlaisen "kadonnut" -merkinnän kera ja tein tätä itsekin. Nyt kun olen enemmän päässyt sisälle kadonneiden hevosten metsästykseen, olen alkanut jättää myös toimimattomat linkit näkyviin.

sunnuntai 27. syyskuuta 2020

Reaalitallin sudenkuopat

 Ihan vaivihkaa tuli vuosi täyteen Cascade Morgansin kanssa, sillä tallin ensimmäiset tiedostot on luotu heinäkuussa 2019. Tallihan oli todella pitkään "yleisöltä piilossa" ja onhan se edelleen keskeneräinen. Takana on kuitenkin jo vuosi harrastusta reaalitahtiin ja ongelmakohdat alkavat olla selvillä.

Tallia perustaessa ajattelin, että oma kärsimättömyyteni tulisi olemaan suurempi ongelma kuin se sitten onkaan. Elämäni on jo pitkään ollut sellaista, ettei aika ja jaksaminen riitä virtuaalihevosille samalla lailla kuin opiskeluaikoina. Siihen nähden reaalitahtiin liikkuva talli on ollut aivan mahtava idea! Saatan huomata miettiväni että voi hitsi kun tuollakaan varsalla ei ole ikuisuuteen tehty mitään kunnes tajuan, että aikaa on mennyt vain kuukausi ja varsakin on vasta kolmen kuukauden ikäinen. Välillä tunnen oloni kärsimättömäksi mutta se unohtuu pian, kun reaalielämä vie mennessään enkä ehdi edes ajatella morganeita.

Tietynlainen joustavuus reaaliajankulun kanssa toki puuttuu verrattuna ns tavallisiin virtuaalitalleihin, jossa voi olla aina kesä. Sain pari päivää sitten hirvittävän inspiraation alkaa väsätä varsakurssia kunnes tajusin, että kohtahan on lokakuu. Kiirettä pitäen tässä toki saisi kurssin aikaan marraskuulle, mutta siinä vaiheessa on jo kovin talvista. Inspiraatio lähti juuri kauniista syyskeleistä, joten lumiset maisemat eivät vielä houkuta. No, jos sitten vaikka ensi vuonna olisi ajoissa.

 

Tällä hetkellä suurimmaksi ongelmaksi on noussut hevosten ostaminen muilta. Tammoille olen löytänyt melko hyvin oreja, joiden omistajia ei haittaa odotella varsan sivuja pitkään. Ongelmat alkavatkin siinä vaiheessa, kun haluaisin ostaa kasvatin joltakulta muulta.

Ensimmäinen kasvattini saavuttaa kohta kuuden kuukauden iän ja tulee näin ollen vieroitusikään ja myyntiin. Realistisesti siis jos haluaisin ostaa varsan joltakulta muulta harrastajalta, sen tulisi olla syntynyt aikaisintaan keväällä. Mutta kuka sellaisia muka myy? Nehän ovat menneet kaupaksi jo aikapäiviä sitten. En myöskään viitsi mennä kyselemään varsoista että hei kiva heppa, voiko sen syntymäpäivää aikaistaa puolella vuodella?

Tilausvarsa voisi olla vaihtoehto, mutta toisaalta tässä on kyse tarinaprojektista. Haluan ensisijaisesti hevosia joilla on jotain tarinaa. Lisäksi morganien suvut ovat niin sisäsiittoisia, että vielä en ole törmännyt sellaisiin hevosiin joista olisi ihan pakko saada varsa talliin (oikeasti, joka hiton pitkä suku on täynnä arcadia-hevosia).

Pitkään pohdittuani päädyin nyt tällaiseen ratkaisuun: Hevosen syntymäpäivä on mitä on, säätelen ikääntymistä miten sattuu siihen asti että hevonen on "virallisesti" tallissa ja siitä jatketaan reaalisti. Esimerkkinä juuri ostamani, tämän postauksen kirjoitushetkellä vielä sivuton varsa. Se on syntynyt syyskuun alussa, mutta taiteilen sen ikääntymisen kanssa niin että se on talliin tullessa kolmen vuoden ikäinen ja siitä jatketaan reaalisti.


Morganien suvuista avauduinkin jo riittävästi aikaisemmin. Tässä postauksessa pohdin, ottaisiko Wolf Creekiin morganeja ja jalostelisi itse arcadiavapaita pitkiä sukuja. Tartuinkin lopulta tuumasta toimeen ja toin jo ranchille tuontisukuisia morganeja (sekä kaivoin pari vanhasukuista pölykasan alta). Vielä on paljon tehtävää, mutta kevääseen on onneksi vielä aikaa ja silloin pitäisi saada pitkäsukuinen tamma astutettua. 

Sopivansukuisten orien löytymisongelmien vuoksi olenkin jo tehnyt ratkaisuja. Päätän keväällä mitkä tammat astutetaan ja alan etsiä oreja. Tarinasisällössä kaikki suunnitellut tammat ovat tiineenä vaikka itse oria ei olisi vielä löytynyt. Tämä antaa hieman pelivaraa noiden vaikeasukuisten kanssa ja näin toimin itse asiassa parhaillaan kahden tamman kanssa. Ja kuten sanottu, tässä on vielä ruhtinaallisesti aikaa kasvatella itse puolisot tammoille ennen ensi kevään varsomisia.


Ongelmia huomasin myös siinä, kun päätin alkaa osallistua näyttelyihin. NJ on melko tunnettu siitä että tulokset näyttelyistä tulevat "sitten joskus", harvemmin ainakaan näyttelypäivänä. Joskus olisi kiva pystyä kirjoittamaan tapahtumasta päiväkirjamerkintä juuri sinä päivänä, mutta onneksi bloggerin kanssakin pystyy säätämään postausten julkaisupäivämääriä.