Törmäsin jokin aika sitten Taciturnin virtuaaliblogiin ja erityisestä tämä mainio postaus jäi kummittelemaan mielessäni: Miksi ostin juuri tämän hevosen #1. Niinpä päätin törkeästi kopioida idean ja toteuttaa sen omilla hevosillani. Aivan mahtava idea!
Päätin valita tähän postaukseen kymmenen hevosta ja vähintään yhden joka (aktiivisesta) tallista sekä yksityisistä. Hevoset valitsin ihan arpomalla.
al Qismat Arabians - ox-o. Provans
Tuurilla osui ekalla kerralla oikeasti muualta ostettuun hevoseen! Provans on evm-sukuinen venäläisori, jonka ostin Najyasta yhdessä kolmen evm-tamman kanssa. Qismatin venäläiskanta on aina ollut tosi onneton ja ennen Provansia meillä oli vain yksi evm-ori. Toiselle orille oli siis tarve! En nyt muista mikä juuri Provansissa iski silloin, ehkä se oli vaan sopiva.
Cascade Morgans - mrg-t. Red Hot Mary
Tämä talli oli vielä hyvin alkutekijöissään, kun laitoin Keskustaan ostoilmoituksen morganeista. Yersinio vastasikin lähes saman tien, että vei juuri pari tammaa Alegreen - Maryn ja sen emän. Olin toki tammat jo nähnyt aiemminkin, mutta silloin olin vielä elätellyt jotain ihme haaveita siitä että talliin tulee vain western- ja yleispainotteisia morganeja. Pian toki huomasin että morgan kuin morgan on jo melkoinen löytö, joten hain molemmat tammat meille.
Feadan Ponies - she-o. Little Big Hero
Tämän evm-orin ostin kolme vuotta sitten. Feadan oli silloin aika alkutekijöissään ja olin jo ennen tallin perustamista ostanut lauman evm-shettistammoja Alegresta. Muistan että sopivaa shettisoria olin hakenut jo pidempään ja Heron löytäminen tuntuikin aika onnenpotkulta.
Rainmaker Miniatures - amh-t. Hide And Seek
Tämä vaatikin useamman arvontakerran, että arpa osui oikeasti ostettuun poniin. Tämän tamman ostin Alegresta muutaman muun kera. Alun perin tamma on peräisin HM:n jonkin aikaa pyörineestä Marshmallow Miniaturesista. Tämän ponin ostoon ei oikeastaan tarvittu muuta kuin se, että se oli myynnissä oleva mini. Ja tamma. Ostan käytännössä kaikki vastaan tulevat minit, erityisesti tammat. Sitä se keräilyongelma teettää.
Wolf Creek Ranch - sdb-o. HWA Jewel Gangster
Tämä ori tuli minulle käytännössä Jasnyn tuputtamana - kuten suurin osa omistamistani Hawan kasvateista. Eipä siinä, kivasukuinen yksipolvinen ori joka oli jo valmiiksi kisannut joten mikäpä siinä sellaista hevosta ostaessa.
Yksityiset - sh-o. Kaiholehdon Shamaani
Jälleen kerran muistutus itselle - oliskohan jo aika saada se yksityisten kasaussivu valmiiksi...
Eksyn välillä selaamaan myytäviä suokkeja ja joskus käy näin. Katselin Shakkia aika pitkään ja kun se ei mennyt kaupaksi, uskaltauduin tekemään tarjouksen. Kivasukuinen kisattu ori ja joku siinä vaan inspiroi välittömästi.
al Qismat Arabians - ox-t. Ewia Wid
Widin tyhjennysmyyntiin oli hankala päästä käsiksi, mutta onnistuin kuin onnistuinkin haalimaan sieltä muutaman upean hevosen! Kolmepolvinen ppa-tamma Ewia on yksi niistä. Melkein jo pelkästään widiläisyys riittää syyksi, mutta sukukin on varsin kiva. Lisäksi onnistuin nappaamaan myös tamman emän, Dahabu Ewan.
Cascade Morgans - mrg-o. Glamglare Jeremy Rocket
Jeremyn ostin jo Wolf Creekiin aikoinaan Alegresta. Hieno kivasukuinen valmiiksi kisattu ori, miksipä sellaista ei ostaisi? Cascadea suunnitellessa päädyin hyvin pian siihen että Jeremy muuttaisi sinne ja siitä onkin tullut jo vallan mainio tarinahevonen! WRJ-laatis kutsuu hyvin pian ja heitinpä orin tuossa huvikseni WRJ:n Summer Champions -kisaankin. Ja miten siellä sitten kävikään - Jeremy nappasi reiningfinaalista voiton ja tittelin WRJ Summer Champions 2020 Reining 1st! Tästä hevosesta voin olla jo vähän ylpeä.
Feadan Ponies - wA-o. Dawnbreaker
Daren ostin Daelwynin lopetusmyynnistä muutaman muun welshin kanssa. Tämä ori oli oikestaan pakko saada, sillä olin jo vähän silmäillyt sen poikaa mahdollisena puolisona tammalleni Hafwenille. Feadan on ollut vähän horroksessa viime aikoina joten sekään asia ei sitten vielä edennyt minnekään, mutta ehkä vielä joskus...
Rainmaker Miniatures - amh-t. Daisy May
Minitallin osalta näitä on varmaan vähän tylsä lukea, mutta tämän kanssa oli sama juttu kuin edellisenkin: myynnissä oleva mini(tamma). Tämän ostin eräästä tyhjennysmyynnistä muutaman muun tamman kanssa ja aika kiva siitä on tullutkin.
Siinä on nyt kymmenen hevosen miksi tämänkin ostin -pohdinta. Tätä oli tosi kiva tehdä, täytyy jatkaa jossain vaiheessa! Pelkästään Qismatista ja Wolf Creekistä saisi varmaan monta kivaa tarinaa aikaiseksi.
sunnuntai 12. heinäkuuta 2020
torstai 4. kesäkuuta 2020
Reaaliprojekti rentoon harrastamiseen
Eipä tämä vielä valmis ole, mutta esittelykelpoinen silti. Saanen siis esitellä uusimman talliprojektini nimeltä Cascade Morgans!
Cascade Morgans on nimensä mukaisesti morganhevosia kasvattava talli. Tämän on tarkoitus olla sellainen hyvän mielen rento projekti ja samalla se juttu, jonka kanssa yritän taas päästä kiinni kirjoittamiseen. Tallilla kaikki myös etenee täysin reaalisti hevosten ikääntymisestä lähtien aina tammojen kantoaikoihin. Sopivan hidas projekti siis, ainakin nykyiselle harrastustahdilleni.
Muutama vuosi sitten (vai kauanko siitä jo on...) reaalitallit olivat hetken hitti. Silloin jo pohdin että voisi olla kivaa, mutta en lähtenyt hommaan vielä mukaan. Cascaden tarina on verrattain uusi, sillä aloin suunnitella sitä täysin vakavissani noin vuosi sitten. Siihen nähden ollaan (minun mittapuullani) päästy jo pitkälle, sillä ensimmäiset melkein reaali -varsat ovat syntyneet tänä keväänä. Hieman jouduin huijaamaan tammojen kantoaikoja sillä sain tallin pystyyn vasta viime syksynä, mutta jatkossa ei enää huijata.
Morgan valikoitui kasvatusroduksi monesta syystä. Tiesin haluavani jonkun harvinaisemman rodun ja morgan sattui olemaan ensimmäinen mieleen tuleva vaihtoehto, joille minulla olisi varastoissa reilusti kuvia. Koska kyseessä on reaaliprojekti, tarvitsen kuvia samasta hevosesta eri ikävaiheissa ja morganien kohdalla tämä kohta täyttyi. Olen muutenkin ihaillut morganeja koko virtuaaliharrastukseni ajan, mutta jostain syystä en ole päässyt kunnolla niiden kasvatukseen kiinni muissa projekteissa.
No miksi sitten niin tiukasti reaaliprojekti? No miksi ei! Minulla ei nykyään ole reaalielämän vuoksi aikaa tai energiaa harrastaa aktiivisesti, joten reaaliprojektin hitaus sopii minulle vallan mainiosti. Lisäksi varsinkin kasvatukseen reaaliajankulku tuo omat haasteensa ja mielenkiintoisuutensa. Huomasin tänä keväänä olevani huomattavan enemmän innoissani näistä nyt syntyneistä morganvarsoista verrattuna siihen, että olisin vain päättänyt yhdistelmät ja tehnyt varsat saman tien. Nyt noudatan niinkin paljon reaalia, että arvon syntyville varsoille sukupuolen ja värin - realistisen värien periytymisen toki huomioon ottaen. Yksinkertaisuudessaan siis katson mahdolliset värit Coat Color Calculatorilla, laitan listalle värit ja sukupuolet ja painan arvontanappia.
Olen myös päättänyt että reaaliajankulusta ei poiketa edes muiden harrastajien iloksi. Nyt syntyneet varsat ovat kotona vähintään puoli vuotta vieroitusikäänsä asti ja lähtevät vasta sitten maailmalle. Toki ketään ei ole vielä myytykään enkä aio aktiivisesti varsoja alkaa markkinoida ennen vieroitusikää. Haastetta tästä voi tulla jossain vaiheessa jos joku päättää haluta jostain tammasta tilausvarsan, mutta se on sitten sen ajan murhe.
Yksi iso syy tämän projektin perustamiseen on se, että olen halunnut tarinoida virtuaalihevosten kautta jo pidempään. Olen yrittänyt sekä Qismatin että Rainmakerin kanssa perustaa ns tallipäiväkirjaa, mutta kumpikaan ei ole oikein lähtenyt käyntiin. Cascaden kanssa tilanne on kuitenkin erilainen, sillä olen tallipäiväkirjaan kirjoitellut jo useamman tarinan! Tämän projektin myötä toivon myös saavani vanhaa kirjoitusharrastusta heräteltyä enemmänkin. Nuorempana (reilut kymmenen vuotta sitten...) kirjoitin hyvinkin ahkerasti tarinoita ja harrastin mm foorumipohjaisia roolipelejä. Ne kaikki kuitenkin jäivät enkä vuosikausiin kirjoittanut mitään virtuaalihevosten luonteita ja satunnaisia päiväkirjamerkintöjä ihmeellisempää. Olen kuitenkin aina pitänyt kirjoittamisesta ja siihen olisi kiva päästä takaisin! En kuitenkaan koe (ainakaan vielä) olevani valmis sitoutumaan mihinkään isompaan virtuaalipuolen tarinahommaan, joten aloittelen yksinkertaisemmin tällä tallipäiväkirjalla. Ehkä ajan kuluessa saan luotua tallille oikein hahmoja, joiden kanssa voisi lähteä enemmänkin mukaan myös muiden tarinointitapahtumiin ynnä muihin.
Cascade Morgans on nimensä mukaisesti morganhevosia kasvattava talli. Tämän on tarkoitus olla sellainen hyvän mielen rento projekti ja samalla se juttu, jonka kanssa yritän taas päästä kiinni kirjoittamiseen. Tallilla kaikki myös etenee täysin reaalisti hevosten ikääntymisestä lähtien aina tammojen kantoaikoihin. Sopivan hidas projekti siis, ainakin nykyiselle harrastustahdilleni.
Muutama vuosi sitten (vai kauanko siitä jo on...) reaalitallit olivat hetken hitti. Silloin jo pohdin että voisi olla kivaa, mutta en lähtenyt hommaan vielä mukaan. Cascaden tarina on verrattain uusi, sillä aloin suunnitella sitä täysin vakavissani noin vuosi sitten. Siihen nähden ollaan (minun mittapuullani) päästy jo pitkälle, sillä ensimmäiset melkein reaali -varsat ovat syntyneet tänä keväänä. Hieman jouduin huijaamaan tammojen kantoaikoja sillä sain tallin pystyyn vasta viime syksynä, mutta jatkossa ei enää huijata.
Morgan valikoitui kasvatusroduksi monesta syystä. Tiesin haluavani jonkun harvinaisemman rodun ja morgan sattui olemaan ensimmäinen mieleen tuleva vaihtoehto, joille minulla olisi varastoissa reilusti kuvia. Koska kyseessä on reaaliprojekti, tarvitsen kuvia samasta hevosesta eri ikävaiheissa ja morganien kohdalla tämä kohta täyttyi. Olen muutenkin ihaillut morganeja koko virtuaaliharrastukseni ajan, mutta jostain syystä en ole päässyt kunnolla niiden kasvatukseen kiinni muissa projekteissa.
No miksi sitten niin tiukasti reaaliprojekti? No miksi ei! Minulla ei nykyään ole reaalielämän vuoksi aikaa tai energiaa harrastaa aktiivisesti, joten reaaliprojektin hitaus sopii minulle vallan mainiosti. Lisäksi varsinkin kasvatukseen reaaliajankulku tuo omat haasteensa ja mielenkiintoisuutensa. Huomasin tänä keväänä olevani huomattavan enemmän innoissani näistä nyt syntyneistä morganvarsoista verrattuna siihen, että olisin vain päättänyt yhdistelmät ja tehnyt varsat saman tien. Nyt noudatan niinkin paljon reaalia, että arvon syntyville varsoille sukupuolen ja värin - realistisen värien periytymisen toki huomioon ottaen. Yksinkertaisuudessaan siis katson mahdolliset värit Coat Color Calculatorilla, laitan listalle värit ja sukupuolet ja painan arvontanappia.
Olen myös päättänyt että reaaliajankulusta ei poiketa edes muiden harrastajien iloksi. Nyt syntyneet varsat ovat kotona vähintään puoli vuotta vieroitusikäänsä asti ja lähtevät vasta sitten maailmalle. Toki ketään ei ole vielä myytykään enkä aio aktiivisesti varsoja alkaa markkinoida ennen vieroitusikää. Haastetta tästä voi tulla jossain vaiheessa jos joku päättää haluta jostain tammasta tilausvarsan, mutta se on sitten sen ajan murhe.
Yksi iso syy tämän projektin perustamiseen on se, että olen halunnut tarinoida virtuaalihevosten kautta jo pidempään. Olen yrittänyt sekä Qismatin että Rainmakerin kanssa perustaa ns tallipäiväkirjaa, mutta kumpikaan ei ole oikein lähtenyt käyntiin. Cascaden kanssa tilanne on kuitenkin erilainen, sillä olen tallipäiväkirjaan kirjoitellut jo useamman tarinan! Tämän projektin myötä toivon myös saavani vanhaa kirjoitusharrastusta heräteltyä enemmänkin. Nuorempana (reilut kymmenen vuotta sitten...) kirjoitin hyvinkin ahkerasti tarinoita ja harrastin mm foorumipohjaisia roolipelejä. Ne kaikki kuitenkin jäivät enkä vuosikausiin kirjoittanut mitään virtuaalihevosten luonteita ja satunnaisia päiväkirjamerkintöjä ihmeellisempää. Olen kuitenkin aina pitänyt kirjoittamisesta ja siihen olisi kiva päästä takaisin! En kuitenkaan koe (ainakaan vielä) olevani valmis sitoutumaan mihinkään isompaan virtuaalipuolen tarinahommaan, joten aloittelen yksinkertaisemmin tällä tallipäiväkirjalla. Ehkä ajan kuluessa saan luotua tallille oikein hahmoja, joiden kanssa voisi lähteä enemmänkin mukaan myös muiden tarinointitapahtumiin ynnä muihin.
maanantai 2. maaliskuuta 2020
Talli täyteen tennesseewalkereita
Sirpa kyseli kuulumisia Ionicin kasvateista ja muista Ionicsukuisista hevosista. Meinasin ensin että en jaksa alkaa listata omistamiani hevosia, mutta jaksoinpa kuitenkin. Samalla muistin omistavani kaksi Ionicin tennesseewalkerkasvattia, jotka ovat jääneet pölyttymään jo lopettaneen Dalekin raunioihin. Tästä topikista sain pienen motivaatiopiikin ja tekaisin kyseisille walkereille sivut. Samalla jäin selaamaan että mitäs kaikkea muuta siellä raunioissa majaileekaan ja vastaus on varsinkin walkerien osalta, että vaikka mitä!
Tennesseewalker on hauska rotu. Varsinkin Tijuana Stablesin aikoina walker oli varmaankin suosituimpia askellajirotuja - asiaa toki auttaa se, että walkereille on helposti saatavilla paljon hienoja kuvia. Pieni salaisuus, itse en ole oikeastaan koskaan niin välittänyt walkereista, vaan olen enemmänkin saddlebredväkeä. Väittäisinpä kuitenkin saddlebredien kulta-ajan alkaneen vasta vuoden 2010 tienoilla Hawan myötä. Sitä ennen ja vielä jonkun aikaa sen aikana, tennesseewalker oli se juttu.
Walker oli siis "se juttu". Kasvatin näihin aikoihin itsekin lähinnä askellajirotuja, vaikka keräilin kyllä kaikenlaista muutakin. Niinpä walkereitakin tuli hankittua melkoinen lauma, olikohan jostakin Branwen Farmin tyhjennysmyynnistä peräti. Tässä vaiheessa omistin vielä huomattavasti enemmän walkereita kuin saddlebredejä. Vuosien kuluessa ja Wolf Creek Ranchin pystytyksen jälkeen walkerit jäivät unholaan, kun keskityin enemmän saddlebredeihin muiden rotujen lomassa.
Olen ainakin ajatuksissa yrittänyt innostua walkereista lukemattomia kertoja. Tykkään tosi paljon värikkäistä roduista ja väriwalkereille on miljoona kertaa helpompaa löytää kuvia kuin värisaddlebredeille. Homma on kuitenkin jatkuvasti jäänyt vain ajatuksen tasolle etenkin, kun oma mielenkiintoni tässä harrastuksessa on nojannut yhä enemmän ja enemmän muiden rotujen ja tallien puoleen.
Noh, nyt olen ainakin saanut kaivettua ison kasan walkereita naftaliinista. Nämä hevoset ovat jo ikivanhoja, mutta saavat koristaa ranchin laitumia kunnes saan aikaiseksi tehtyä niistä tarpeeksi varsoja ja kuopattua ne (eli varmaan seuraavat kymmenen vuotta).
Poikkeuksellisesti esittelen nämä hevoset tässä blogipostauksessa jo nyt. Ranchillahan on käynnissä ulkoasun vaihdos, joka ei ole edennyt yhtään minnekään. Nämä walkerit iskin kuitenkin heti uuteen ulkoasuun ja näytänpä samalla, miltä ranchin tulevat hevoslistaukset tulevat näyttämään. Siirryn kunnon erilliseen rotujaotteluun ihan omaa elämää helpottaakseni, sillä joidenkin rotujen hevosmäärä paisuu taivaisiin vaikka mitä tekisin.
Suurin osa hevosista on vanhoja Tijuana's ja BRN -kasvatteja. Mukana on myös pari Ayer Walkersin kasvattia. Suureksi harmiksi varsinkin BRN-hevosten suvut ovat kadonneet bittiavaruuteen, mutta päätin siitä huolimatta ottaa muutaman näistä sukunsa kadottaneista mukaan. Muutamia sukunsa kadottaneita lyhyempisukuisia pääsee suoraan kuoppaan, mahdollisesti rekisteröin ne vielä jos vaan jaksan. Ikävästi myös RDN-hevosia on hävinnyt melkoisesti, mutta Kerppa on sentään ollut ahkera rekisteröimään hevosiaan. Tässä kohtaa täytyy myös heittää iso kiitos Ionicin suuntaan, joiden tiedostoihin vanhat Tijuana Stablesin hevoset on arkistoitu!
Tennesseewalker on hauska rotu. Varsinkin Tijuana Stablesin aikoina walker oli varmaankin suosituimpia askellajirotuja - asiaa toki auttaa se, että walkereille on helposti saatavilla paljon hienoja kuvia. Pieni salaisuus, itse en ole oikeastaan koskaan niin välittänyt walkereista, vaan olen enemmänkin saddlebredväkeä. Väittäisinpä kuitenkin saddlebredien kulta-ajan alkaneen vasta vuoden 2010 tienoilla Hawan myötä. Sitä ennen ja vielä jonkun aikaa sen aikana, tennesseewalker oli se juttu.
Walker oli siis "se juttu". Kasvatin näihin aikoihin itsekin lähinnä askellajirotuja, vaikka keräilin kyllä kaikenlaista muutakin. Niinpä walkereitakin tuli hankittua melkoinen lauma, olikohan jostakin Branwen Farmin tyhjennysmyynnistä peräti. Tässä vaiheessa omistin vielä huomattavasti enemmän walkereita kuin saddlebredejä. Vuosien kuluessa ja Wolf Creek Ranchin pystytyksen jälkeen walkerit jäivät unholaan, kun keskityin enemmän saddlebredeihin muiden rotujen lomassa.
Olen ainakin ajatuksissa yrittänyt innostua walkereista lukemattomia kertoja. Tykkään tosi paljon värikkäistä roduista ja väriwalkereille on miljoona kertaa helpompaa löytää kuvia kuin värisaddlebredeille. Homma on kuitenkin jatkuvasti jäänyt vain ajatuksen tasolle etenkin, kun oma mielenkiintoni tässä harrastuksessa on nojannut yhä enemmän ja enemmän muiden rotujen ja tallien puoleen.
Noh, nyt olen ainakin saanut kaivettua ison kasan walkereita naftaliinista. Nämä hevoset ovat jo ikivanhoja, mutta saavat koristaa ranchin laitumia kunnes saan aikaiseksi tehtyä niistä tarpeeksi varsoja ja kuopattua ne (eli varmaan seuraavat kymmenen vuotta).
Poikkeuksellisesti esittelen nämä hevoset tässä blogipostauksessa jo nyt. Ranchillahan on käynnissä ulkoasun vaihdos, joka ei ole edennyt yhtään minnekään. Nämä walkerit iskin kuitenkin heti uuteen ulkoasuun ja näytänpä samalla, miltä ranchin tulevat hevoslistaukset tulevat näyttämään. Siirryn kunnon erilliseen rotujaotteluun ihan omaa elämää helpottaakseni, sillä joidenkin rotujen hevosmäärä paisuu taivaisiin vaikka mitä tekisin.
Suurin osa hevosista on vanhoja Tijuana's ja BRN -kasvatteja. Mukana on myös pari Ayer Walkersin kasvattia. Suureksi harmiksi varsinkin BRN-hevosten suvut ovat kadonneet bittiavaruuteen, mutta päätin siitä huolimatta ottaa muutaman näistä sukunsa kadottaneista mukaan. Muutamia sukunsa kadottaneita lyhyempisukuisia pääsee suoraan kuoppaan, mahdollisesti rekisteröin ne vielä jos vaan jaksan. Ikävästi myös RDN-hevosia on hävinnyt melkoisesti, mutta Kerppa on sentään ollut ahkera rekisteröimään hevosiaan. Tässä kohtaa täytyy myös heittää iso kiitos Ionicin suuntaan, joiden tiedostoihin vanhat Tijuana Stablesin hevoset on arkistoitu!
lauantai 26. lokakuuta 2019
Keräilyharrastus ja päivitys arabien alkuperäjakaumaan
Breakin vähentäessä tallinsa hevoskantaa tarttui sieltä haaviin kaksi arabia Qismatia varten: O Bey Chareb Er Rehh ja Jerome al Najya. Jeromen hankintaa pohdin pidempään mutta Charebin kohdalla ei tarvinnut kauaa miettiä. Jäin sitten pohtimaan mistä tämä johtuu ja yhdistin sen tietynlaiseen "kasvattajanimikeräilyyn" mitä olen harrastanut arabien kanssa aiemminkin. Tämä postaus keskittyykin nyt arabeihin ja niiden sukuihin.
Hevosten sukuja katsoessa kiinnitän huomiota herkästi tiettyihin kasvattajanimiin. Tässä vaiheessa harrastusta kaikki kasvattajanimet ovat tuttuja mutta vain osa niistä hyppää heti silmille suvusta ja nimenomaan positiivisella tavalla. Olen huomannut, että kiinnostun hevosesta heti jos suvussa esiintyy jokin näistä tietyistä kasvattajanimistä.
En halua alkaa luetella kyseisiä kasvattajanimiä sen tarkemmin. Osa niistä on vanhoja ja arvostettuja kasvattajia, osa sellaisia joiden kanssa olen itsekin harrastanut ja osa jostain muusta syystä mielenkiintoisia.
Samalla sain idean päivittää kesäkuussa 2016 tekemäni tilastoinnin: Hevosten alkuperäjakauma - kenen kasvatteja meillä on eniten. Vuonna 2016 voiton vei al Rayad 12:lla kasvatilla jos ei omia lasketa (joita oli 23). Miltä tilasto näyttää nyt, lokakuussa 2019?
No tältä:
Hevosia yhteensä: 234
Joista tuonteja eli evm-sukuisia: 44
Kasvattajanimi/kasvattaja/lukumäärä
Ion & ei kasv. nimeä / Ionic / 14
al Rayad / al Rayad Stud / 12
al Qadir / al Qadir / 9
Sparta & al Sparta / Sparta Arabians / 9
al Najya & Al / al Najya / 9
LIA / Shyalia Farm / 7
O Bey / Star Avenue / 7
Nur / Nur Arabians / 6
Wid / Wid Arabians / 6
KH / Kultahuisku / 6
Ei kasv. nimeä / yksityishenkilöt / 6
SDR & al Shadiya & SA / Shadiya Arabians / 5
RWR & RW' / Ravenwood Ranch / 5
Bayou / Bayou d'Armens / 3
Elgwir / Elgwir / 2
Hawa / Hawa Gaited Horses / 2
v. RVN / Branwen Farm / 2
Gza / Ghazi Arabians / 2
GRS / Gestut Glenridge / 2
S / Southern Acres Inc. / 2
Bahie / Bahie Arabians / 2
SHW / Shine Warmbloods / 1
HB's / Houkutus / 1
Y / Yenillor / 1
Gyaos / Gayo Arabians / 1
Majestic's / Majestic Sporthorses / 1
al Johara / al Johara / 1
Jaeden / Jaeden Arabians / 1
Shaya / Heinämäki / 1
CRE's / Credenza Arabians / 1
GR' / Golden Rose / 1
al Jawna / Jawna Arabians / 1
Dahabu / Dahabu Arabians / 1
Farr / Farr Arabians / 1
Cala / Cala / 1
V / Viheriö / 1
Ravenwood's / Ravenwood Arabians / 1
Rico / Ricochet Arabians / 1
Shado / Shado Arabians / 1
A.D. / Adina / 1
FAE / Fabiah Arabian Estate / 1
al Angren / Sîr Angren / 1
z Trze / Stajnia Trzebielino / 1
Nowak / Nowak / 1
MJA / Majorithy Arabians / 1
Omia kasvatteja: 48
Nyt voittajaksi kiilasi Ionic! Kakkosena edellisen laskennan ykkönen al Rayad.
Muita suurempia muutoksia: Najyan kasvatteja on tullut neljä kappaletta lisää. Myös Kultahuiskun kasvatteja on tullut peräti viisi lisää. Ravenwood Ranchilta joukkoon on liittynyt kaksi kasvattia ja Bayou d'Armenslaisia myös kaksi. Kahdella kappaleella on lisääntynyt myös ilman kasvattajanimeä kasvattavien "yksityishenkilöiden" luku. Yksittäislukuihin on tullut seitsemän lisäystä, eli talliin on eksynyt kasvatti seitsemältä "uudelta" kasvattajalta!
Kokonaisuudessaan hevosmäärä on kasvanut 65 hevosella, joista 9 on ollut evm-sukuisia. Evm-sukuisten jakauma on muuten domestic 7kpl, sea 18kpl, ppa 12kpl ja sra 7kpl. Evm-sukuiset mukaan laskettuna verilinjajakauma on domestic 105kpl, sea 73kpl, ppa 37kpl ja sra 19kpl. Näistä luvuista näkyy hyvin se, kuinka panostan domesticien kanssa juurikin suvullisiin hevosiin.
Laskentahetkellä hevoslistoilta puuttuu 4 hevosta (2x dom omakasvatteja, 1x ppa ja 1x sra), jotka on kuitenkin luettu mukaan tähän laskelmaan. Laskelmasta puuttuu 5 kappaletta tämänvuotisia omakasvatteja, jotka eivät ole menneet kaupaksi ja tulevat jäämään kotiin heti, kun saan sivut tehtyä. Näistä viidestä kaksi on domesticeja ja kolme egyptiläisiä.
Omien kasvattien määrä on kasvanut huimasti! Tässä näkyy vahvasti se, että tilausvarsoja lukuunottamatta kasvatan lähinnä itselleni nykyään. Edellinen kasvattimyynti kesällä tuotti myös sellaisen tuloksen, ettei kasvatteja todellakaan kannata vaivautua tekemään myyntiin asti - yhdestätoista varsasta vain kaksi lähti maailmalle! Mikään katastrofi tämä ei tietenkään ollut, sillä suunnittelin kasvatit niin että pidän ne enemmän kuin mielelläni. Sen se kuitenkin osoitti, että ei maksa vaivaa suunnitella yhdistelmiä ja luoda hevosia sitä varten, että tarjoaisi niitä muille. Jatkamme siis jatkossakin sillä linjalla, että erikseen kasvatteja ei muualle myydä. Tähän asti varsoja haluavat ovat osanneet tulla varsakaupoille itsekin ja osaavat varmasti myös jatkossa.
Hevosten sukuja katsoessa kiinnitän huomiota herkästi tiettyihin kasvattajanimiin. Tässä vaiheessa harrastusta kaikki kasvattajanimet ovat tuttuja mutta vain osa niistä hyppää heti silmille suvusta ja nimenomaan positiivisella tavalla. Olen huomannut, että kiinnostun hevosesta heti jos suvussa esiintyy jokin näistä tietyistä kasvattajanimistä.
En halua alkaa luetella kyseisiä kasvattajanimiä sen tarkemmin. Osa niistä on vanhoja ja arvostettuja kasvattajia, osa sellaisia joiden kanssa olen itsekin harrastanut ja osa jostain muusta syystä mielenkiintoisia.
Samalla sain idean päivittää kesäkuussa 2016 tekemäni tilastoinnin: Hevosten alkuperäjakauma - kenen kasvatteja meillä on eniten. Vuonna 2016 voiton vei al Rayad 12:lla kasvatilla jos ei omia lasketa (joita oli 23). Miltä tilasto näyttää nyt, lokakuussa 2019?
No tältä:
Hevosia yhteensä: 234
Joista tuonteja eli evm-sukuisia: 44
Kasvattajanimi/kasvattaja/lukumäärä
Ion & ei kasv. nimeä / Ionic / 14
al Rayad / al Rayad Stud / 12
al Qadir / al Qadir / 9
Sparta & al Sparta / Sparta Arabians / 9
al Najya & Al / al Najya / 9
LIA / Shyalia Farm / 7
O Bey / Star Avenue / 7
Nur / Nur Arabians / 6
Wid / Wid Arabians / 6
KH / Kultahuisku / 6
Ei kasv. nimeä / yksityishenkilöt / 6
SDR & al Shadiya & SA / Shadiya Arabians / 5
RWR & RW' / Ravenwood Ranch / 5
Bayou / Bayou d'Armens / 3
Elgwir / Elgwir / 2
Hawa / Hawa Gaited Horses / 2
v. RVN / Branwen Farm / 2
Gza / Ghazi Arabians / 2
GRS / Gestut Glenridge / 2
S / Southern Acres Inc. / 2
Bahie / Bahie Arabians / 2
SHW / Shine Warmbloods / 1
HB's / Houkutus / 1
Y / Yenillor / 1
Gyaos / Gayo Arabians / 1
Majestic's / Majestic Sporthorses / 1
al Johara / al Johara / 1
Jaeden / Jaeden Arabians / 1
Shaya / Heinämäki / 1
CRE's / Credenza Arabians / 1
GR' / Golden Rose / 1
al Jawna / Jawna Arabians / 1
Dahabu / Dahabu Arabians / 1
Farr / Farr Arabians / 1
Cala / Cala / 1
V / Viheriö / 1
Ravenwood's / Ravenwood Arabians / 1
Rico / Ricochet Arabians / 1
Shado / Shado Arabians / 1
A.D. / Adina / 1
FAE / Fabiah Arabian Estate / 1
al Angren / Sîr Angren / 1
z Trze / Stajnia Trzebielino / 1
Nowak / Nowak / 1
MJA / Majorithy Arabians / 1
Omia kasvatteja: 48
Nyt voittajaksi kiilasi Ionic! Kakkosena edellisen laskennan ykkönen al Rayad.
Muita suurempia muutoksia: Najyan kasvatteja on tullut neljä kappaletta lisää. Myös Kultahuiskun kasvatteja on tullut peräti viisi lisää. Ravenwood Ranchilta joukkoon on liittynyt kaksi kasvattia ja Bayou d'Armenslaisia myös kaksi. Kahdella kappaleella on lisääntynyt myös ilman kasvattajanimeä kasvattavien "yksityishenkilöiden" luku. Yksittäislukuihin on tullut seitsemän lisäystä, eli talliin on eksynyt kasvatti seitsemältä "uudelta" kasvattajalta!
Kokonaisuudessaan hevosmäärä on kasvanut 65 hevosella, joista 9 on ollut evm-sukuisia. Evm-sukuisten jakauma on muuten domestic 7kpl, sea 18kpl, ppa 12kpl ja sra 7kpl. Evm-sukuiset mukaan laskettuna verilinjajakauma on domestic 105kpl, sea 73kpl, ppa 37kpl ja sra 19kpl. Näistä luvuista näkyy hyvin se, kuinka panostan domesticien kanssa juurikin suvullisiin hevosiin.
Laskentahetkellä hevoslistoilta puuttuu 4 hevosta (2x dom omakasvatteja, 1x ppa ja 1x sra), jotka on kuitenkin luettu mukaan tähän laskelmaan. Laskelmasta puuttuu 5 kappaletta tämänvuotisia omakasvatteja, jotka eivät ole menneet kaupaksi ja tulevat jäämään kotiin heti, kun saan sivut tehtyä. Näistä viidestä kaksi on domesticeja ja kolme egyptiläisiä.
Omien kasvattien määrä on kasvanut huimasti! Tässä näkyy vahvasti se, että tilausvarsoja lukuunottamatta kasvatan lähinnä itselleni nykyään. Edellinen kasvattimyynti kesällä tuotti myös sellaisen tuloksen, ettei kasvatteja todellakaan kannata vaivautua tekemään myyntiin asti - yhdestätoista varsasta vain kaksi lähti maailmalle! Mikään katastrofi tämä ei tietenkään ollut, sillä suunnittelin kasvatit niin että pidän ne enemmän kuin mielelläni. Sen se kuitenkin osoitti, että ei maksa vaivaa suunnitella yhdistelmiä ja luoda hevosia sitä varten, että tarjoaisi niitä muille. Jatkamme siis jatkossakin sillä linjalla, että erikseen kasvatteja ei muualle myydä. Tähän asti varsoja haluavat ovat osanneet tulla varsakaupoille itsekin ja osaavat varmasti myös jatkossa.
keskiviikko 14. elokuuta 2019
Kahdeksan vuotta ARJ:ta
Askellajijaos vaihtoi ylläpitäjää. Päällimmäinen ajatus on: vihdoinkin siitä pääsi eroon.
ARJ jaoksena aloitti taipaleensa jo vuonna 2003, mutta itse pääsin askellajirotujen matkaan vasta myöhemmin. Olin omistanut islanninhevosia jo harrastukseni alkuaikoina, sillä myös harrastava IRL-kaverini kasvatti niitä. Tämä oli kuitenkin aikaa jolloin en juurikaan tiennyt VRL:n maailmasta mitään, eivätkä hevoseni pahemmin kilpailleet jaosten alaisissa. Taukoilin muutaman vuoden ja palatessani vuoden 2009 alussa löysin tieni kunnolla hevostalli.netiin ja virtuaaliharrastuksen "piireihin". Muistan alkaneeni seurailla harvinaisten ketjua ja olikohan juuri Tijuanan innoittamana, kun päädyin perustamaan oman harvinaisia kasvattavan suurtallin. Issikoiden lisäksi askellajiroduista talliin ilmaantui muun muassa saddlebredejä ja tennesseenwalkereita.
Vuonna 2010 ARJ otti mukaan valikoimaansa saddle seat -luokat. Muistan pitäneeni niitä outoina ja jopa hankalina ja tyydyin itse harrastelemaan lähinnä perusluokissa edelleen. Samana vuonna sain muuten kerjättyä aiemmin mainitsemaltani kaverilta, joka oli harrastelun jo aiemmin lopettanut, muutaman hänen vanhoista islanninhevosistaan (Fraki, Geisli, Luka - pahoittelut kaameasta ääkkösongelmasta). Ystäväni Jasnyn painostamana varsinki saddlebredista tuli iso rotu harrasteluissani.
2011 alussa Jasny siirtyi ARJ:n kalenteripäivittäjäksi. Kului muutama kuukausi, kunnes koko jaos siirtyi Jasnyn vastuulle. Hän sitten nappasi minutkin mukaan jaoksen ylläpitoon. En ollut mitenkään innoissani lähtemässä jaosta pitämään - kyseessä ei ollut sellainen tehtävä, johon olisin itse koskaan ns vapaaehtoisesti hakenut - mutta lähdin silti mukaan. Alunperin jako meni suunnilleen niin että Jasny vastasi saddle seat -jutuista ja minä muiden luokkien jutuista, sillä näin jakautui myös meidän paras tietämyksemme asioista. Aika pian kuitenkin jouduin pakolliselle intensiivikurssille saddle seatin maailmaan muun muassa lukuisten hötönetin vänkäystopikkien siivittämänä.
Jostain syystä ARJ oli jo Tijuanan aikaan hötönetin anonyymien hampaissa lähes jatkuvasti ja sama meno jatkui myös ylläpitovaihdoksen myötä. Hötönetissä tapeltiin suunnilleen kaikista mahdollisista aiheista välillä jopa useamman ketjun voimin ja lisäksi lusikkaa soppaan oli tunkemassa porukkaa, jotka eivät lajia harrastaneet tai siitä mitään tienneet. Parhaillaan vuosien aikana tietyistä asioista käytiin ikävän sävytteistä keskustelua jopa VRL:n kanssa.
Tätä ajoittaista paskamyrskyä jatkui valehtelematta vuosia - aina kun jaos tiedotti jotain, tapeltiin jostain. Jos mitään ei tiedotettu ja muutenkin oli hiljaisempaa, väänsivät ihmiset tikusta asiaa ja taas mentiin. Jasnyn motivaatio koko harrastusta kohtaan laski todella nopeasti ja huomasin hoitavani yhä enemmän ja enemmän jaoksen asioista. Monesti jopa tuntui siltä, että pyöritin jaosta ihan yksin - homma, johon en olisi ikinä yksin lähtenyt. Tähän kun lisätään vielä IRL-elämän vaikeudet, oma motivaatiokin alkoi kärsiä toden teolla. Jaos aiheutti ihan kunnon stressiä jopa IRL meille molemmille. (Mainittakoon vielä että olemme Jasnyn kanssa olleet ystäviä IRL jo reilusti yli kymmenen vuotta, häntä en syyllistä tässä mistään.)
Muistan ne lukuisat skypekeskustelut Jasnyn kanssa, kun päivittelimme hötönetin topikkeja. Monen monta kertaa harkitsimme ylläpitotehtävien lopettamista ja jopa koko ARJ:n hävittämistä (tämä oli aikaa, kun VRL oli "piparitauolla"). Emme olleet saaneet ylläpitotehtävistä mitään positiivista irti aikoihin.
Emme kuitenkaan luovuttaneet ja vuosien kuluessa hötölän anotkin hiljenivät. Siirtyminen Keskustaan oli viimeistään se, joka tämän kaiken nimettömänä herjaamisen lopetti. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut, eikä meillä kummallakaan ollut enää mitään mielenkiintoa koko virtuaaliharrastusta kohtaan. ARJ viettikin tämän vuoksi aika monta vuotta horroksessa.
Yritimme jatkuvasti hakea työntekijöitä avuksi. Yleisin hakumme koski kalenterityöntekijää ja niitä meillä olikin ARJ:n pidon aikana useampia. Yhteistä kaikille oli kuitenkin se, että he hoitivat hommaansa hetken kunnes katosivat mitään ilmoittamatta. Myöhemmin painotimme jo hakuvaiheessa ja monesti senkin jälkeen että pliis ilmoittakaa jos tulee pidempiä taukoja. Mutta ei.
Laatuarvostelu oli yksi, jonka halusimme myös pyörivän. Yhdessä vaiheessa meillä kummallakin oli IRL-tilanne sellainen, ettei laatiksen kunnolliseen ylläpitoon vaan riittänyt aikaa. Niinpä yritimme useampaan otteeseen, valehtelematta IRL-vuosia, hakea laatikselle ylläpitäjää. Yksi ylläpitäjä oli jopa reilun vuoden saamatta mitään aikaan ja hermostui otettuamme laatiksen taas itsellemme. Toinen ylläpitäjä oli hetken, piti yhden tilaisuuden, kyllästyi ja katosi. Niinpä otimme laatiksen taas itsellemme ja pidimme ehkä yhden tilaisuuden vuodessa. Tässä vaiheessa koko lajin harrastajapiiri oli todella kuollut, eikä viimeisimpään järjestämäämme tilaisuuteen tullut yhtäkään osallistujaa.
Lopulta päätimme pistää pillit pussiin. Totesimme päässeemme siihen tilanteeseen, jossa meitä kumpaakaan ei enää tippaakaan kiinnostanut jaoksen kohtalo. Alkuvuodesta pistimme virallisesti ylläpitäjähaun pystyyn ja jo siinä vaiheessa tuntui, kuin vuori olisi tipahtanut harteilta. Joko tästä vihdoin pääsisi eroon. Omalta osaltani virtuaalihevostelu alkoi jopa vähitelleen taas kiinnostaa.
No, nyt ollaan elokuussa ja jaos on virallisesti vaihtanut ylläpitäjää. Haku näytti jo toivottomalta, mutta suoraan sanottuna meille oli jo ihan sama löytääkö jaos ollenkaan ylläpitäjää vai jääkö se vain ilmaan roikkumaan. Lopulta heitin Jasnylle idean ja päätimme lähestyä Taciturnia, joka oli jo pidempään hoitanut sekä Cupia että laatista. Iloksemme hän suostui virkaan, ja tässä ollaan!
Kahdeksan vuotta jaoksen ylläpitoa jätti jälkensä. Opin paljon ja ehkä jonain päivänä voin sanoa, että hyvä kun lähdin mukaan hommaan. Tällä hetkellä kuitenkin päällimmäinen tunne on valtava helpotus.
ARJ jaoksena aloitti taipaleensa jo vuonna 2003, mutta itse pääsin askellajirotujen matkaan vasta myöhemmin. Olin omistanut islanninhevosia jo harrastukseni alkuaikoina, sillä myös harrastava IRL-kaverini kasvatti niitä. Tämä oli kuitenkin aikaa jolloin en juurikaan tiennyt VRL:n maailmasta mitään, eivätkä hevoseni pahemmin kilpailleet jaosten alaisissa. Taukoilin muutaman vuoden ja palatessani vuoden 2009 alussa löysin tieni kunnolla hevostalli.netiin ja virtuaaliharrastuksen "piireihin". Muistan alkaneeni seurailla harvinaisten ketjua ja olikohan juuri Tijuanan innoittamana, kun päädyin perustamaan oman harvinaisia kasvattavan suurtallin. Issikoiden lisäksi askellajiroduista talliin ilmaantui muun muassa saddlebredejä ja tennesseenwalkereita.
Vuonna 2010 ARJ otti mukaan valikoimaansa saddle seat -luokat. Muistan pitäneeni niitä outoina ja jopa hankalina ja tyydyin itse harrastelemaan lähinnä perusluokissa edelleen. Samana vuonna sain muuten kerjättyä aiemmin mainitsemaltani kaverilta, joka oli harrastelun jo aiemmin lopettanut, muutaman hänen vanhoista islanninhevosistaan (Fraki, Geisli, Luka - pahoittelut kaameasta ääkkösongelmasta). Ystäväni Jasnyn painostamana varsinki saddlebredista tuli iso rotu harrasteluissani.
2011 alussa Jasny siirtyi ARJ:n kalenteripäivittäjäksi. Kului muutama kuukausi, kunnes koko jaos siirtyi Jasnyn vastuulle. Hän sitten nappasi minutkin mukaan jaoksen ylläpitoon. En ollut mitenkään innoissani lähtemässä jaosta pitämään - kyseessä ei ollut sellainen tehtävä, johon olisin itse koskaan ns vapaaehtoisesti hakenut - mutta lähdin silti mukaan. Alunperin jako meni suunnilleen niin että Jasny vastasi saddle seat -jutuista ja minä muiden luokkien jutuista, sillä näin jakautui myös meidän paras tietämyksemme asioista. Aika pian kuitenkin jouduin pakolliselle intensiivikurssille saddle seatin maailmaan muun muassa lukuisten hötönetin vänkäystopikkien siivittämänä.
Jostain syystä ARJ oli jo Tijuanan aikaan hötönetin anonyymien hampaissa lähes jatkuvasti ja sama meno jatkui myös ylläpitovaihdoksen myötä. Hötönetissä tapeltiin suunnilleen kaikista mahdollisista aiheista välillä jopa useamman ketjun voimin ja lisäksi lusikkaa soppaan oli tunkemassa porukkaa, jotka eivät lajia harrastaneet tai siitä mitään tienneet. Parhaillaan vuosien aikana tietyistä asioista käytiin ikävän sävytteistä keskustelua jopa VRL:n kanssa.
Tätä ajoittaista paskamyrskyä jatkui valehtelematta vuosia - aina kun jaos tiedotti jotain, tapeltiin jostain. Jos mitään ei tiedotettu ja muutenkin oli hiljaisempaa, väänsivät ihmiset tikusta asiaa ja taas mentiin. Jasnyn motivaatio koko harrastusta kohtaan laski todella nopeasti ja huomasin hoitavani yhä enemmän ja enemmän jaoksen asioista. Monesti jopa tuntui siltä, että pyöritin jaosta ihan yksin - homma, johon en olisi ikinä yksin lähtenyt. Tähän kun lisätään vielä IRL-elämän vaikeudet, oma motivaatiokin alkoi kärsiä toden teolla. Jaos aiheutti ihan kunnon stressiä jopa IRL meille molemmille. (Mainittakoon vielä että olemme Jasnyn kanssa olleet ystäviä IRL jo reilusti yli kymmenen vuotta, häntä en syyllistä tässä mistään.)
Muistan ne lukuisat skypekeskustelut Jasnyn kanssa, kun päivittelimme hötönetin topikkeja. Monen monta kertaa harkitsimme ylläpitotehtävien lopettamista ja jopa koko ARJ:n hävittämistä (tämä oli aikaa, kun VRL oli "piparitauolla"). Emme olleet saaneet ylläpitotehtävistä mitään positiivista irti aikoihin.
Emme kuitenkaan luovuttaneet ja vuosien kuluessa hötölän anotkin hiljenivät. Siirtyminen Keskustaan oli viimeistään se, joka tämän kaiken nimettömänä herjaamisen lopetti. Vahinko oli kuitenkin jo tapahtunut, eikä meillä kummallakaan ollut enää mitään mielenkiintoa koko virtuaaliharrastusta kohtaan. ARJ viettikin tämän vuoksi aika monta vuotta horroksessa.
Yritimme jatkuvasti hakea työntekijöitä avuksi. Yleisin hakumme koski kalenterityöntekijää ja niitä meillä olikin ARJ:n pidon aikana useampia. Yhteistä kaikille oli kuitenkin se, että he hoitivat hommaansa hetken kunnes katosivat mitään ilmoittamatta. Myöhemmin painotimme jo hakuvaiheessa ja monesti senkin jälkeen että pliis ilmoittakaa jos tulee pidempiä taukoja. Mutta ei.
Laatuarvostelu oli yksi, jonka halusimme myös pyörivän. Yhdessä vaiheessa meillä kummallakin oli IRL-tilanne sellainen, ettei laatiksen kunnolliseen ylläpitoon vaan riittänyt aikaa. Niinpä yritimme useampaan otteeseen, valehtelematta IRL-vuosia, hakea laatikselle ylläpitäjää. Yksi ylläpitäjä oli jopa reilun vuoden saamatta mitään aikaan ja hermostui otettuamme laatiksen taas itsellemme. Toinen ylläpitäjä oli hetken, piti yhden tilaisuuden, kyllästyi ja katosi. Niinpä otimme laatiksen taas itsellemme ja pidimme ehkä yhden tilaisuuden vuodessa. Tässä vaiheessa koko lajin harrastajapiiri oli todella kuollut, eikä viimeisimpään järjestämäämme tilaisuuteen tullut yhtäkään osallistujaa.
Lopulta päätimme pistää pillit pussiin. Totesimme päässeemme siihen tilanteeseen, jossa meitä kumpaakaan ei enää tippaakaan kiinnostanut jaoksen kohtalo. Alkuvuodesta pistimme virallisesti ylläpitäjähaun pystyyn ja jo siinä vaiheessa tuntui, kuin vuori olisi tipahtanut harteilta. Joko tästä vihdoin pääsisi eroon. Omalta osaltani virtuaalihevostelu alkoi jopa vähitelleen taas kiinnostaa.
No, nyt ollaan elokuussa ja jaos on virallisesti vaihtanut ylläpitäjää. Haku näytti jo toivottomalta, mutta suoraan sanottuna meille oli jo ihan sama löytääkö jaos ollenkaan ylläpitäjää vai jääkö se vain ilmaan roikkumaan. Lopulta heitin Jasnylle idean ja päätimme lähestyä Taciturnia, joka oli jo pidempään hoitanut sekä Cupia että laatista. Iloksemme hän suostui virkaan, ja tässä ollaan!
Kahdeksan vuotta jaoksen ylläpitoa jätti jälkensä. Opin paljon ja ehkä jonain päivänä voin sanoa, että hyvä kun lähdin mukaan hommaan. Tällä hetkellä kuitenkin päällimmäinen tunne on valtava helpotus.
torstai 18. heinäkuuta 2019
Kymppivarsoja ja uusia hankintoja
Kirjoitin edellisessä postauksessa al Qismat Arabiansin kymmenen vuoden taipaleesta. En silloin vielä ajatellutkaan juhlistavani tätä vuotta mitenkään, mutta vähitellen huomasin pienen pikseliponikiinnostuksen heräilevät ja lopulta jo suunnittelinkin juhlavuoden kunniaksi pientä kasvattimyyntiä.
Tarkoitus oli kehitellä ehkä korkeintaan viisi varsaa ja miettiä yhdistelmät ajatuksella. No, yksi näistä kahdesta toteutui. Varsoja tuli yhteensä yksitoista ja ainakin parhaani yritin, jotta yhdistelmissä olisi sellaisia hevosia jotka jollain tapaa liittyvät tallin pitkään historiaan.
Varsat ovat myynnissä täällä!
Poikkeuksellisesti varsat saivat nimet ja sukupuolet, sillä osa yhdistelmien hevosista on enemmän käytettyjä. Esimerkiksi yhdellä hevosella oli jo entisestään neljä tammajälkeläistä eikä yhtään oria, joten loogisesti myyntiin päätyneestä varsasta tuli sitten ori.
Vielä toistaiseksi on ollut hiljaista, mutta en oikeastaan muuta odottanutkaan. Arabiväkeä on nykyään todella vähän, eivätkä harrastajat muutenkaan tunnu enää asuvan foorumeilla kuten (ainakin allekirjoittanu teki...) aikaisempina vuosina. Toki varsat on suunniteltu niin, että pidän vaikka kaikki erittäin mielelläni jos eivät kaupaksi käy. Tämä onkin varmaan ainoa kasvattimyynti seuraavaan kymmeneen vuoteen, eli kannattaa mennä apajille!
On Qismatissa muutakin tapahtunut muutaman uuden hevosen muodossa. Nämä ovat olleet enimmäkseen omia kasvatteja, yhdellä poikkeuksella. Lisäksi sain muutenkin päivitettyä hevoslistat ajan tasalle, sieltä puuttui muun muassa muutama varmaan pari vuotta sitten ostettu hevonen...
Voisinpa esitellä uusia hankintoja, koska hevosia on kiva esitellä.
Ihan ensimmäisenä ulkopuolelta tullut Shado Amaterasu. En yleensä tykkää epätasaisista suvuista alle kolmepolvisilla ja Amaterasun isä vilahtelee meillä muutenkin, mutta emän suvun takia tämä oli lopulta pakko ostaa. Suvussa on nimittäin ori Pippurimaan Paroni, jota ei nykyään juurikaan arabien suvuissa vilahtele. Kaiken lisäksi muistan orin jostain syystä hyvin, tai ainakin sen sivut. Sivut olivat ihastuttavasti valkoista tekstiä mustalla pohjalla ja orin kuvissa oli kimo hevonen. Jos en ihan väärin muista, niin kuvissa oli joku suomalainen arabi. Tamma oli lopulta pakko-ostos, sillä olen päättänyt parhaani mukaan myös yrittää säilyttää erilaisia domesticsukuja.
Sitten niitä omakasvatteja. HM tarjosi samalla tammojaan leasingiin, jonka ansiosta meille sitten syntyi kaksi tammaa. Pitkäsukuiset Baheera ja Nadia Sera ovat erityisen arvokkaita siksi, että kummatkin ovat pitkäsukuisia domestictammoja ilman Dahabu Ibn Legesiä suvussaan! Kyseinen ori, vaikka hieno onkin, on todellinen ongelma meidän pitkissä tammasuvuissa joten nämä kaksi ovat mahtava lisäys laumaan.
Muitakin olisi, mutta yhden vielä haluan esitellä: Liajl Nadir al Qismat.
Vuonna 2009 kun ostin lauman al Rayadin kasvatteja, mukana oli pitkäsukuinen egyptiläistamma bint Erotikaa al Rayad. Näiden hevosten avulla tutustuin ensimmäistä kertaa arabien verilinjoihin, silloin koko verilinja-asia oli aika uusi juttu. Näistä rayadin kasvateista meidänkin egyptiläiskasvatus lähti alkuun. Hommasin talliin lauman tuonteja, tarkoituksenani kasvattaa Erotikaalle puoliso täysin omista hevosista. No, kymmenen vuotta myöhemmin homma on puoliksi valmis. Liajl Nadir on meidän ensimmäinen pitkäsukunen egyptiläisori, sellaista ei ole edes muualta päätynyt talliin. Kokonaan omaa kasvatustyötä se ei kuitenkaan ole, siihen on vielä matkaa! Jotenkin tämä päätös on unohtunut vuosien saatossa, eikä kasvatus ole edennyt sillä suunnalla mihinkään. Täytynee ottaa projekti uudelleen työn alle, jos sitten kymmenen vuoden päästä olisi valmista.
Tarkoitus oli kehitellä ehkä korkeintaan viisi varsaa ja miettiä yhdistelmät ajatuksella. No, yksi näistä kahdesta toteutui. Varsoja tuli yhteensä yksitoista ja ainakin parhaani yritin, jotta yhdistelmissä olisi sellaisia hevosia jotka jollain tapaa liittyvät tallin pitkään historiaan.
Varsat ovat myynnissä täällä!
Poikkeuksellisesti varsat saivat nimet ja sukupuolet, sillä osa yhdistelmien hevosista on enemmän käytettyjä. Esimerkiksi yhdellä hevosella oli jo entisestään neljä tammajälkeläistä eikä yhtään oria, joten loogisesti myyntiin päätyneestä varsasta tuli sitten ori.
Vielä toistaiseksi on ollut hiljaista, mutta en oikeastaan muuta odottanutkaan. Arabiväkeä on nykyään todella vähän, eivätkä harrastajat muutenkaan tunnu enää asuvan foorumeilla kuten (ainakin allekirjoittanu teki...) aikaisempina vuosina. Toki varsat on suunniteltu niin, että pidän vaikka kaikki erittäin mielelläni jos eivät kaupaksi käy. Tämä onkin varmaan ainoa kasvattimyynti seuraavaan kymmeneen vuoteen, eli kannattaa mennä apajille!
On Qismatissa muutakin tapahtunut muutaman uuden hevosen muodossa. Nämä ovat olleet enimmäkseen omia kasvatteja, yhdellä poikkeuksella. Lisäksi sain muutenkin päivitettyä hevoslistat ajan tasalle, sieltä puuttui muun muassa muutama varmaan pari vuotta sitten ostettu hevonen...
Voisinpa esitellä uusia hankintoja, koska hevosia on kiva esitellä.
Ihan ensimmäisenä ulkopuolelta tullut Shado Amaterasu. En yleensä tykkää epätasaisista suvuista alle kolmepolvisilla ja Amaterasun isä vilahtelee meillä muutenkin, mutta emän suvun takia tämä oli lopulta pakko ostaa. Suvussa on nimittäin ori Pippurimaan Paroni, jota ei nykyään juurikaan arabien suvuissa vilahtele. Kaiken lisäksi muistan orin jostain syystä hyvin, tai ainakin sen sivut. Sivut olivat ihastuttavasti valkoista tekstiä mustalla pohjalla ja orin kuvissa oli kimo hevonen. Jos en ihan väärin muista, niin kuvissa oli joku suomalainen arabi. Tamma oli lopulta pakko-ostos, sillä olen päättänyt parhaani mukaan myös yrittää säilyttää erilaisia domesticsukuja.
Sitten niitä omakasvatteja. HM tarjosi samalla tammojaan leasingiin, jonka ansiosta meille sitten syntyi kaksi tammaa. Pitkäsukuiset Baheera ja Nadia Sera ovat erityisen arvokkaita siksi, että kummatkin ovat pitkäsukuisia domestictammoja ilman Dahabu Ibn Legesiä suvussaan! Kyseinen ori, vaikka hieno onkin, on todellinen ongelma meidän pitkissä tammasuvuissa joten nämä kaksi ovat mahtava lisäys laumaan.
Muitakin olisi, mutta yhden vielä haluan esitellä: Liajl Nadir al Qismat.
Vuonna 2009 kun ostin lauman al Rayadin kasvatteja, mukana oli pitkäsukuinen egyptiläistamma bint Erotikaa al Rayad. Näiden hevosten avulla tutustuin ensimmäistä kertaa arabien verilinjoihin, silloin koko verilinja-asia oli aika uusi juttu. Näistä rayadin kasvateista meidänkin egyptiläiskasvatus lähti alkuun. Hommasin talliin lauman tuonteja, tarkoituksenani kasvattaa Erotikaalle puoliso täysin omista hevosista. No, kymmenen vuotta myöhemmin homma on puoliksi valmis. Liajl Nadir on meidän ensimmäinen pitkäsukunen egyptiläisori, sellaista ei ole edes muualta päätynyt talliin. Kokonaan omaa kasvatustyötä se ei kuitenkaan ole, siihen on vielä matkaa! Jotenkin tämä päätös on unohtunut vuosien saatossa, eikä kasvatus ole edennyt sillä suunnalla mihinkään. Täytynee ottaa projekti uudelleen työn alle, jos sitten kymmenen vuoden päästä olisi valmista.
tiistai 11. kesäkuuta 2019
Kymmenen vuotta al Qismat -arabeja
Meinasin otsikoida tämän postauksen "kymmenen vuotta virtuaalista arabikasvatusta", mutta tajusin että se olisi valehtelua. Arabeja olen kasvattanut ihan virallisesti (en laske expage-aikoja) vuodesta 2005, mutta tänä vuonna juhlitaan al Qismat Arabiansin kymmenen vuoden taivalta.
Vuonna 2009 olin juuri palannut takaisin virtuaalihevosten pariin parin vuoden tauon jäljiltä. Perustin sivut yksityisilleni, mutta pian arabien määrä lähti karkaamaan käsistä. al Rayadin kasvattimyynnin aikoihin - taisi olla vähän ennen - olimme silloisen ystäväni Sorelin kanssa päättäneet lyödä arabit yhteen ja omaan talliinsa. Niin perustettiin al Qismat Arabians. Tallissa asui silloin muutaman minulla vuodesta 2005 kulkeneen hevosen lisäksi muutamia jo ennen tallin perustamista haalimiani hevosia sekä pari yksityisaikojen kasvattia. Rayadin kasvattimyynnistä se sitten kunnolla lähtikin, kun talliin saapui Amber, Aziz Malakhit, Jihan Shai ja bint Erotikaa. Rayad oli sen ajan hitti ja todella tunnettu talli myös muidenkin kuin arabiharrastajien parissa. Rayad olikin parasta mahdollista mainosta rodulle ja Qismatin alkuajat olivat myös virtuaalisten arabien kulta-aikoja.
Vuoden 2009 kasvateissa näkyykin sen ajan hevosvalikoima: kasvatit ovat domesticeja ja ulkopuolisia oreja on käytetty vahvasti. Tutustuin itse vasta Rayadin avulla verilinjoihin. Kasvatteja syntyi yhteensä 7.
Seuraava vuosi, 2010 oli sitä arabien kulta-aikaa ja Qismatkin oli päässyt kunnolla vauhtiin. Hevosmäärä lisääntyi sekä suvullisten että suvuttomien osalta ja mukaan tulivat vahvasti myös eri verilinjat. Näinä vuosina verilinjat olivat ylipäätään hyvinkin muodissa ja muistan jo tällöin harmitelleeni, kuinka domesticit eivät kelpaa kenellekään. Olen itse oikeastaan aina ollut domesticien puolestapuhuja ja muut verilinjat taisivat alun perin tulla mukaan ihan markkinatilanteen vuoksi: niille oli kysyntää. Tänä vuonna otin talliin myös tuontioreja ja -tammoja muistaakseni Widin innoittamana. Kasvatteja syntyi yhteensä huimat 41 kappaletta! Verilinjabuumi näkyy tässä vuodessa mainiosti, sillä kasvateista melkein puolet eli 19 on egyptiläisiä, domestic hyvänä kakkosena 15 kasvatilla ja puolalaisten tullessa perässä 7 kasvatilla. Puolalainen oli tänä vuonna todella uusi ja outo linja itselleni.
Vuonna 2011 meno hieman hidastui, sillä en halunnut enää tehdä valtavasti kasvatteja vain myyntiin. Tänä vuonna otin Qismatiin myös muiden rotujen edustajia tarkoituksena kasvattaa arabiristeytyksiä, enimmäkseen roduista quarab, angloarabi ja national show horse. Tänä vuonna nähtiin myös ensimmäinen venäläiskasvatti! Yhteensä kasvatteja tuli 25 kappaletta joista egyptiläiset ja domesticit tasoissa 9:llä kasvatilla kumpaakin, 4 puolalaista, se 1 venäläinen sekä 1 quarab ja 1 nsh.
Vuosi 2012 oli minulle IRL vaikea vuosi ja niin ollen virtuaaliheppailutkin pitivät hieman taukoa. Kasvatteja syntyi vain kolme kappaletta, kaikki domesticeja. Näistä kaksi oli tilausvarsoja ja yksi jäi kotiin emän ollessa menossa kuoppaan. Arabirintamalla oli muistaakseni muutenkin hieman hiljaisempaa, sillä oma aktiivisuuteni on yleensä ollut hyvinkin verrattavissa muiden harrastajien aktiivisuuteen.
2013 toi pientä nousua. Kasvatteja syntyi 11, joista 6 egyptiläisiä, 2 puolalaisia, 2 nsh ja yksi quarab. Ei yhtään domesticia!
2014 homma lähti taas käyntiin vähän paremmin 24 kasvatilla. Domesticeja tuli 7, egyptiläisiä 6, puolalaisia 5, nsh 3, angloja peräti 2 ja quarabeja 1. Tämä oli myös viimeinen vuosi arabiristeytyksiä sekä viimeinen vuosi varsinaisia kasvattimyyntejä: jatkossa muille menneet varsat ovat olleet tilareita.
Sillä vuonna 2015 päätin pistää ulkoasun uusiksi. Samalla arabiristeytykset muuttivat muualle perustettuani Wolf Creek Ranchin western- ja askellajihevosia varten. Reaalielämässä myllersi taas ja vuosi oli kasvattien suhteen hiljaista; niitä syntyi vain kaksi kappaletta. Domesticeja molemmat, toinen tilarina ja toinen talliin.
2016 heräiltiin vähän enemmän, sillä pistin pystyyn EJ-topan jonka tulokset olivat huimat. 18:sta kasvatista huimat 11 tehtiin omaan talliin! Kokonaisuudessaan vuosi oli aika verilinjavahva, sillä 11 oli egyptiläisiä (ei suinkaan kaikki kotiin jääneet), 4 domesticeja, 2 puolalaista ja 1 venäläinen.
2017 oli taas hiljaisempaa sekä arabipiireissä että Qismatissa. Kasvatteja syntyi kuitenkin 7, joista domesticeja 4 ja muita verilinjoja 1.
2018 olin juuri saanut vakituisen työpaikan ja opeteltavaa oli valtavasti. En juurikaan uhrannut aikaa virtuaalihevosille - tai ainakaan arabeille - mikä näkyykin kasvattimäärässä. 3:sta kasvatista 2 oli egyptiläisiä ja 1 domestic.
Nyt ollaan vuodessa 2019. Kasvatteja on jo syntynyt muutamia (tilareita) ja uusia hevosiakin on tullut hankittua. Arabipiireissä on hiljaisempaa kuin haudassa joten tämä on lähinnä itsekseen näpertelyä, mikä ei sinänsä haittaa tässä vähäisen ajan ja jaksamisen harrastelussa. Omaan käyttöön olisi tarkoitus teettää varsoja ja mahdollisesti harkita jo hevoskannan harventamista vanhemmasta päästä - toisaalta olen ihan hirvittävän huono luopumaan rakkaista pikseleistä. Jotkut hevosistani tuskin kuolevat koskaan.
Kymmenen vuoden saldo kesäkuun alussa on siis tämä: yhteensä 141 kasvattia joista domestic 48, SEA 56, PPA 21, SRA 3, angloarabi 2, nsh 6 ja qox 3.
No mitä tästä kymmenestä al Qismat -vuodesta on jäänyt käteen? Hurjasti hienoja hevosia, hurjasti hienoja sukuja. Se ärsytys, että ai kun kiva hevonen mutta hitsi kun tuolla on oma kasvatti suvussa. Tällä kasvattimäärällä Qismat on varmasti jättänyt jälkensä virtuaalisen arabianhevosen kasvatukseen tavalla tai toisella.
Vuonna 2009 olin juuri palannut takaisin virtuaalihevosten pariin parin vuoden tauon jäljiltä. Perustin sivut yksityisilleni, mutta pian arabien määrä lähti karkaamaan käsistä. al Rayadin kasvattimyynnin aikoihin - taisi olla vähän ennen - olimme silloisen ystäväni Sorelin kanssa päättäneet lyödä arabit yhteen ja omaan talliinsa. Niin perustettiin al Qismat Arabians. Tallissa asui silloin muutaman minulla vuodesta 2005 kulkeneen hevosen lisäksi muutamia jo ennen tallin perustamista haalimiani hevosia sekä pari yksityisaikojen kasvattia. Rayadin kasvattimyynnistä se sitten kunnolla lähtikin, kun talliin saapui Amber, Aziz Malakhit, Jihan Shai ja bint Erotikaa. Rayad oli sen ajan hitti ja todella tunnettu talli myös muidenkin kuin arabiharrastajien parissa. Rayad olikin parasta mahdollista mainosta rodulle ja Qismatin alkuajat olivat myös virtuaalisten arabien kulta-aikoja.
Vuoden 2009 kasvateissa näkyykin sen ajan hevosvalikoima: kasvatit ovat domesticeja ja ulkopuolisia oreja on käytetty vahvasti. Tutustuin itse vasta Rayadin avulla verilinjoihin. Kasvatteja syntyi yhteensä 7.
Seuraava vuosi, 2010 oli sitä arabien kulta-aikaa ja Qismatkin oli päässyt kunnolla vauhtiin. Hevosmäärä lisääntyi sekä suvullisten että suvuttomien osalta ja mukaan tulivat vahvasti myös eri verilinjat. Näinä vuosina verilinjat olivat ylipäätään hyvinkin muodissa ja muistan jo tällöin harmitelleeni, kuinka domesticit eivät kelpaa kenellekään. Olen itse oikeastaan aina ollut domesticien puolestapuhuja ja muut verilinjat taisivat alun perin tulla mukaan ihan markkinatilanteen vuoksi: niille oli kysyntää. Tänä vuonna otin talliin myös tuontioreja ja -tammoja muistaakseni Widin innoittamana. Kasvatteja syntyi yhteensä huimat 41 kappaletta! Verilinjabuumi näkyy tässä vuodessa mainiosti, sillä kasvateista melkein puolet eli 19 on egyptiläisiä, domestic hyvänä kakkosena 15 kasvatilla ja puolalaisten tullessa perässä 7 kasvatilla. Puolalainen oli tänä vuonna todella uusi ja outo linja itselleni.
Vuonna 2011 meno hieman hidastui, sillä en halunnut enää tehdä valtavasti kasvatteja vain myyntiin. Tänä vuonna otin Qismatiin myös muiden rotujen edustajia tarkoituksena kasvattaa arabiristeytyksiä, enimmäkseen roduista quarab, angloarabi ja national show horse. Tänä vuonna nähtiin myös ensimmäinen venäläiskasvatti! Yhteensä kasvatteja tuli 25 kappaletta joista egyptiläiset ja domesticit tasoissa 9:llä kasvatilla kumpaakin, 4 puolalaista, se 1 venäläinen sekä 1 quarab ja 1 nsh.
Vuosi 2012 oli minulle IRL vaikea vuosi ja niin ollen virtuaaliheppailutkin pitivät hieman taukoa. Kasvatteja syntyi vain kolme kappaletta, kaikki domesticeja. Näistä kaksi oli tilausvarsoja ja yksi jäi kotiin emän ollessa menossa kuoppaan. Arabirintamalla oli muistaakseni muutenkin hieman hiljaisempaa, sillä oma aktiivisuuteni on yleensä ollut hyvinkin verrattavissa muiden harrastajien aktiivisuuteen.
2013 toi pientä nousua. Kasvatteja syntyi 11, joista 6 egyptiläisiä, 2 puolalaisia, 2 nsh ja yksi quarab. Ei yhtään domesticia!
2014 homma lähti taas käyntiin vähän paremmin 24 kasvatilla. Domesticeja tuli 7, egyptiläisiä 6, puolalaisia 5, nsh 3, angloja peräti 2 ja quarabeja 1. Tämä oli myös viimeinen vuosi arabiristeytyksiä sekä viimeinen vuosi varsinaisia kasvattimyyntejä: jatkossa muille menneet varsat ovat olleet tilareita.
Sillä vuonna 2015 päätin pistää ulkoasun uusiksi. Samalla arabiristeytykset muuttivat muualle perustettuani Wolf Creek Ranchin western- ja askellajihevosia varten. Reaalielämässä myllersi taas ja vuosi oli kasvattien suhteen hiljaista; niitä syntyi vain kaksi kappaletta. Domesticeja molemmat, toinen tilarina ja toinen talliin.
2016 heräiltiin vähän enemmän, sillä pistin pystyyn EJ-topan jonka tulokset olivat huimat. 18:sta kasvatista huimat 11 tehtiin omaan talliin! Kokonaisuudessaan vuosi oli aika verilinjavahva, sillä 11 oli egyptiläisiä (ei suinkaan kaikki kotiin jääneet), 4 domesticeja, 2 puolalaista ja 1 venäläinen.
2017 oli taas hiljaisempaa sekä arabipiireissä että Qismatissa. Kasvatteja syntyi kuitenkin 7, joista domesticeja 4 ja muita verilinjoja 1.
2018 olin juuri saanut vakituisen työpaikan ja opeteltavaa oli valtavasti. En juurikaan uhrannut aikaa virtuaalihevosille - tai ainakaan arabeille - mikä näkyykin kasvattimäärässä. 3:sta kasvatista 2 oli egyptiläisiä ja 1 domestic.
Nyt ollaan vuodessa 2019. Kasvatteja on jo syntynyt muutamia (tilareita) ja uusia hevosiakin on tullut hankittua. Arabipiireissä on hiljaisempaa kuin haudassa joten tämä on lähinnä itsekseen näpertelyä, mikä ei sinänsä haittaa tässä vähäisen ajan ja jaksamisen harrastelussa. Omaan käyttöön olisi tarkoitus teettää varsoja ja mahdollisesti harkita jo hevoskannan harventamista vanhemmasta päästä - toisaalta olen ihan hirvittävän huono luopumaan rakkaista pikseleistä. Jotkut hevosistani tuskin kuolevat koskaan.
Kymmenen vuoden saldo kesäkuun alussa on siis tämä: yhteensä 141 kasvattia joista domestic 48, SEA 56, PPA 21, SRA 3, angloarabi 2, nsh 6 ja qox 3.
No mitä tästä kymmenestä al Qismat -vuodesta on jäänyt käteen? Hurjasti hienoja hevosia, hurjasti hienoja sukuja. Se ärsytys, että ai kun kiva hevonen mutta hitsi kun tuolla on oma kasvatti suvussa. Tällä kasvattimäärällä Qismat on varmasti jättänyt jälkensä virtuaalisen arabianhevosen kasvatukseen tavalla tai toisella.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)